Sairastelua ja pakkolepoa

Nyt on ollut hieman vaikeampia aikoja. Viime viikon vielä pääsin treenaamaan ihan normaalisti ja teinkin muutamia todella hyviä harjoituksia. Mieleenpainuvimpina oli taas tiistain treenit. 

Aamun uinnit viime viikon tiistaina.

Alkuverra 150m

10X100m vedot, joka toinen lättäreillä
1:35 (Lättäreillä)
1:35
1:32 (Lättäreillä)
1:35
1:31 (Lättäreillä)
1:33
1:30 (Lättäreillä)
1:34
1:31 (Lättäreillä)
1:34

Loppuverra 150m

Tällä tavalla huomas hyvin sen, että ilman lättäreitä veto on vielä hieman liian hätäinen, pitäisi malttaa vetää loppuun asti. Pari kertaa huomasin ihan kuinka kyynärpää alkaa loppuvedossa menemään edellä ja jää veto ikäänkuin kesken. Lättäreiden kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Ei ihan kisanopeuksissa oltu, mutta eipä ollut tarkoituskaan Tärkeintä oli tänään jaksaa kaikki kymmenen vetoa hyvällä vauhdilla.

Tämän jälkeen siis töihin ja työpäivän jälkeen olikin sitten kahvakuula treenit tiedossa. Tällä kertaa oli vähän erillaista treeniä tarjolla. Ihan jo alkulämmittelyistä lähtien. Todella hyvä mieli jäi tuosta treenistä. Itse treeni olikin sitten korttipakan läpikäyntiä. 13 korttia jäi ajan puutteen takia vetämättä pakasta, ja taisin olla ainoa treeneissä joka jaksoi loppuun asti. Liikkeitä oli siis neljä maiden mukaan: Kahden käden heilautus, Työntö, Rinnalle veto, Tempaus. 

Heilautus oli sitä lepoa ja muut liikkeet tehtiin molemmilla käsillä. Eli maa määritti liikeen ja arvo toistojen määrän. Bonuksena oli kolme jokeria, ja kun jokeri tuli tehtiin aina viisi yleisliikettä. Hyvä treeni ja taukoja tosiaan ei siis ollut tässä ollenkaan kun treenin vetäjällä oli ranne vielä tulehtuneena niin hän ei voinut tähän osallistua. 

Sairastelut

Muutamat uinnit vielä tuolla viikolla ehdin käydä kunnes sitten  perjantaina koppasin meidän perhettä vaivanneen vatsataudin. Perjantaina tosin kerkesin aamulla käydä uimassa ensin, ja työpaikalle asti pääsin kunnes alkoi vatsassa pörräämään siihen malliin, että oli parmpi lähteä samantein kotiin sairastamaan. Itsellä oli muutenkin tulossa pari lepopäivää tähän väliin. Mutta nyt siis tuli muutama lisää. Ajattelin ihan rauhallisesti ottaa tässä nyt pari päivää vielä ennen ensi lauantain uintikisoja nummelassa. 

Jos on jokin asia mitä inhoan on se vatsatauti. Itsellä nämä menee vieläpä siten, että sairastan aina todella rajusti, vaikkakin lyhyesti. Niin kyllä koko naapurusto taas kuuli kuinka allekirjottaneella on vatsa sekaisin. Viikonlopun pelottavin asia oli kuitenkin se, että pyörryin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla olin ihan normaaliasioissa vessassa kun taju lähti. Löin sitten pääni siinä tipahtaessa pöntöön ja se aukesi vähän. Vasta sängyssä sen huomasin vuotavan ja herätin vaimoni sitä katsomaan. Istuin pöntölle Teijan päätäni tutkiessa ja sillä hetkellä tajuntani lähti uudestaan. Teija myöhemmin totesi, että oli tosi hyvä juttu, että olin istumassa. Muutoin olisi ollut mahdotonta pitää mua pystyssä. Se on jännä juttu, mies joka painaa 87 kiloa, painaa tosissaa elottomana sen 87 kiloa.  Seuraavana aamuna lääkäriin. Pään haava oli onneksi pieni eikä aivotärähdyksen oireita ole ollut, syke oli tasainen ja verenpaineetkin normaalit. Nyt on kunto alkanut taas palautumaan ja katse tulevissa haasteissa.

Tammikuu paketissa

No niin se on tammikuu paketissa, ja ollaan taas fiksumpia ja mennään kohti kesää vääjäämättä. Nyt olen lisännyt viime viikkoina juoksun määrää treeneissä ja ekaa kertaa olen nyt summannut liki pitäen kaikki treenit samaan kalenteriin ja summat on huikeita. Olen mitannut treenien ajat ja matkat kahdella laitteella, eli Polarin RC3 GPS:llä ja Garminin Swim:llä. Tässä sitten seuraavaksi tuota yhteenvetoa:

Mitattuja harjoituksia yhteensä:    37 kpl

Aikaa käytetty harjoituksissa:       47h 20min

Kaloreita kulunut kuukaudessa:    13 339 kcal

Uinti metrejä kuukauden aikana:  22 025m

Matkaa kertynyt yhteensä:            55,9km

Nämä määrät yllätti mut täysin, on tullut oikeasti tehtyäkin jotain. Noissa mitatuissa harjoituksissa on myös siis kävelylenkkejä lasten kanssa, parit leikkikentällä leikkimiset lasten kanssa myös. Se on kuulkaa ihan treeniä kun kahden kouluikäisen kanssa juoksee pitkin leikkikenttää hipan merkeissä. Oivaa treeniä, siinä on sitä riemuakin mukana kun pääsee lasten kanssa telmimään. Usein oma treenaaminen yksinään on turhan ryppyotsaista puurtamista. 

Noista totaali määristä puuttuu myös uintikisojen 100m vaparin veto. Sekä ainakin yksi kahvakuulatreeni puuttuu siitä. Mutta ne on pieniä detaileja, ei niitä nyt aleta suremaan vaan keskitytään tulevaan.

Sisäpyöräilystä tällä hetkellä mulla ei ole muuta dataa olemassa kuin sykekäppyrät, eli niiden matkat on vielä ihan arvoitus. Mutta olen itse näistäkin sitä mieltä, että kyllä se sitten aikanaan palkitsee kun kesällä alkaa taas fillaroimaan. Itsellä tunne siitä, että on menty eteenpäin tulee ihan tällaisen summaamisen kautta. Yllätyksenä on ollut myös se kuinka oma kroppa on kestänyt tässä touhussa mukana, ja kuinka kroppa on ottanut treenaamisen vastaan. Sitä tänä päivänä saa lukea paljon kuinka halutaan tiputtaa painoa ja mitataan sitä painon laskua jatkuvasti. Itse olen vihdoin oppinut enemmän sitä oman kropan kuuntelua. Itse olen lopettanut vaa'an tuijottamisen, olen jopa lopettanut rasvaprosentin tuijottelun. Nyt vain katson peilistä korkeintaan miltä äijä näyttää sekä miltä itsestä tuntuu ja sillä tiedolla mennään eteenpäin.

Head Swimming Ambassador

 

Tuossa alkuvuodesta Head Swimmin Finland haki lähettiläitä käyttämään tuotteitaan ja tuomaan niille näkyvyyttä suomessa. Hain tuota lähettilään pestiä ja sehän sitten osu ja upposi. Kuten lukijat ovat varmasti huomanneet, tänne blogi sivuillekin on ilmestynyt linkki Head Swimming tuotteiden ainoalle maahan tuojalle suomessa. Tällä hetkellä siis yksi maahantuoja suomessa. Meillä on muiden lähettiläiden kanssa maaliskuussa kick-off startti jonka jälkeen osaan kertoa asiasta enemmän ja varmasti asia tuleekin täällä näkymäänkin enemmän sitten kun on jotain enemmän käsissäkin. Meitä lähettiläitä valittiin 13 yhteensä ja olen tästä valinnasta todella otettu. Valehtelisin jos väittäisin, että tuo ei merkkaa mitään, sillä aivan selkeästi tämä valintakin on lisännyt omaa motivaatiota harjoitteluun. Tämä tarkoittaa itselleni sitä, että jokin taho uskoo minun tekemiseen ja siihen, että saan jotain aikaiseksi asioiden suhteen. Uskovat jopa niin paljon, että pitävät sitä hyvänä tilaisuutena tulla näkyviin minun tekemisissä ja luottavat sen edistävän heidän brändiä ja tuotteiden näkyvyyttä. Näin minä siis itse näen asian, ja tästä onkin sitten hyvä jatkaa treeniä eteenpäin!

Viimeisimmän viikon treenit

Eli nyt on treeni keskittynyt paljon uintiin, ja olenkin pari kertaa käynyt Espoonlahden uimahallissa uimassa. Se on ihan mieletön fiilis uida 50m rataa. Tuo todella mukavaa vaihtelua tuohon normi 25m rataan kun saa keskittyä enemmän uimiseen. Tästä lähtein aion siellä käydä enemmän uimassa, varsinkin silloin kun keskityn pitkän matkan vetämiseen, enkä vetoihin tai tekniikoihin. Yllätin itseni tällä viikolla vetämällä uintitreeneissä puhtaan tekniikkatreenin, paljon erillaisia drillejä. Tämä oli yllättävää juurikin sen takia, etten pahemmin välitä noista tekniikka treeneistä, mielummin vedän pitkiä vetoja, tai intervalli vetoja. Esimerkiksi selkäuinti vedot tahdistaen on sellainen treeni mistä en todellakaan pidä. Uinti tahdistaen tarkoittaa sitä, että vasemman käden veto alkaa vasta sitten kun oikea käsi on palannut sen viereen, ja sitten oikean käden veto alkaa vasta sitten kun vasen käsi on palannut sen viereen. Tämä on harvinaisen hankala itselleni jostain syystä, enkä oikein tiedä miksi, mutta tulipahan tehtyä. Tuli myös harjoiteltu rintauinnin potkuja joka sekin on ihan pakkopullaa mulle.

Nummelassa on tehty yksi uusi tie, ja sen myötä olen löytänyt itselleni oikein mukavan n. 10km lenkin.  Tuo lenkki toimikoon meikäläisen sunnuntailenkkinä tästä lähtien. Ainoa mikä nyt viime sunnuntaina oli hieman haastavaa oli lopussa oleva n. 700m oleva osuus joka on siis ihan kinttupolkua, ja nyt kun siinä oli paljon lunta, niin maaston muotoja ei pystynyt ollenkaan ennakoimaan. Joka askel laskeutu siten miten tahtoi, ja toivottiin vaan, ettei nilkka muljahda.

Treeni arkea

Nyt on alkanut löytymään sellainen hyvä balanssi treenien suhteen. Maanantait ovat enemmän lepopäivia ja tiistait ovat sitten niitä päiviä jolloin on paljon treeniä. Olen todella tyytyväinen tähän tasapainoon mikä vallitsee tällä hetkellä. Sunnuntaisin onnistuu pidemmänkin treenin tekeminen. Hyvänä esimerkkinä eilinen sunnuntai. Ensin juoksin 10,5 km (aika: 1:14:23), tämän jälkeen poljin trainerilla 30 min ja sen jälkeen lähdin vielä uimaan hallille, tuli uitua 1000m aikaan 18:47. Tarkoitukseni oli kyllä polkea tunti trainerilla, mutta se vesittyi sitten siinä kun pienin mies heräsi. Jäi se touhu siihen ja alettiin esikoisen kanssa pakkailemaan uintivermeitä kasaan ja lähdettiin uimaan.

Tuossa mun juoksulenkissä ei vauhtia ollut hirveästi, mutta ei kyllä ollut tarkoituskaan kun en tosiaan tänä vuonna ole vielä oikeastaan edes juossut, mutta se mikä oli todella upeaa, oli sykkeen pysyminen alhaisena. Syke ei missään vaiheessa noussut yli 170 lyönnin, Maksimi oli: 167.  Ensi viikolla olisi tarkoitus sitten juosta kovia vetoja. Ajatuksena juosta kilometri kovaa, sitten pari minuuttia kävellen, ja taas kilometrin veto. Pyrin näitä vetoja tekemään 10 kappaletta, tosin saatan jättää sen jälkeen trainerin välistä ja mennä suoraan uimaan. 

Pohdintoja

Jotenkin meille ihimisille on ominaista miettiä asioita näin tammikuussa, uusi vuosi alkaa ja osa miettii menneitä, osa miettii tulevia tavotteita jne. Itsekin olen tässä pohtinut muutamaa asiaa. Yksi on se, että miten ihmeessä päädyin harrastamaan Triathlonia? Loppujen lopuksi, mulla ei ole ketään jota syyttää tästä laji valinnasta, ei niin ketään. Salibändyn aloitin aikanaan kun kaikki kaveritkin sitä tuntui pelaavaan, ja pärjäsin siellä tolppien välissä oikein mukavasti. Silloin alkuaikoina mitään pelikamoja okein ollut, mutta pallo tuntu jäävän näppäeihin kivasti, ja osasin sijottua heti oikein pallon ja maalin väliin. Mutta siinä voidaan ehkä jopa osoittaa sormella sosiaalista painetta miksi sitä pelasin. Toki hauskaa oli ja mahtavia kokemuksia siitä sain. 

Musiikki jutuissa taas oli omat syynsä ja tarinansa, mitään niistäkään vaihtaisi pois, sain olla luova ja toteuttaa omia näkemyksiä musiikista hienojen ihmisten kanssa, mutta tuo musiikki ei tälle blogille kuulu, niin eipä siitä sen enempää.

Mutta tämä Triathlon? Mistä tähän se kipinä ja ajatus oikein tuli. Tiedän sen lähteneen siitä, että osallistuin Helsinki City Triathloniin 2011, se oli se ensimmäinen kisani. Varmaan kipinä tuli siitä innostuksesta mikä siellä oli käsin kosketeltavaa ja siitä kannustuksesta mitä ihmiset toisilleen, tuntemattomillekin antoi ehdoitta. Voisin väittää rakastuneeni "Triathlon henkeen". Ilmapiiri missä kannustetaan muita urheilijoita ehdoitta, olivat he sitten polullaan missä kohdassa tahansa. Sama jatkui 2012 vantaa triathlonissa, sielläkin olin vielä kuntosarjassa jossa uitiin 500m ja muuten mentiin sprinttimatka. Siellä muistan yllättäneeni itseni ajallisesti totaalisesti, taisi olla tavoitteeni n. 2h ja aikani taisi olla jotain 1:35 tai sinne päin kuitenkin. Entä sitten nyt tänään? Missä minä olen sillä urheilijan polulla, mihin se vie, miten minä vien "Triathlon henkeä" eteenpäin? 

Tälläisia asioita pyörii mielessäni enkä näihin mitenkään liian aktiivisesti oikeastaan hae vastaustakaan. Mutta pohdin kyllä silloin tällöin asiaa. Yksi iso asia on se, että pyrin jakamaan sitä kannustusta eteenpäin, luulen sitä tehneenikin. Jotenkin olen ajoittain kokenut sen vielä vaikeaksi, olen jotenkin niin keskittynyt siihen omaan suoritukseeni noissa kisoissa, että on vaikea välillä nähdä muita. Mutta siinä pyrin kehittymään edelleen.

Miksi Triathlon? 

Miksi siis minulle ei riittäisi vaikkapa pyöräily? Tai juoksuharjoittelu? Syy tähän löytynee omasta luonteestani ja persoonallisuudesta. Jotenkin tuntuu siltä, että noh, jokainen pystyy juoksemaan maratonin, ja maantiepyöräily vaatisi todella pitkiä pyörälenkkejä ihan treenatessakin, puhutaan yli viiden tunnin treeneistä. Triathlonissa itseäni miellyttää monipuolisuus. Välillä on tosiaan niitä jaksoja jolloin en halua ottaa ensimmäistäkään juoksuaskelta, mutta pyörällä on siistiä painaa menemään. Mulla tuntuu aina jokin laji olevan sellainen, että sitä en ainakaan halua tehdä yhtään. Onneksi löytyy sitten aina kaksi vaihtoehtoa mitä treenata. Koen samalla, että Triathlon harrastus on jotenkin persoonallisempi kuin Juoksu, tai pyöräily. Uinti olisi kyllä vieläkin persoonallisempi, mutta itsellä on vaikea nähdä itseäni uimarina. Mikä johtunee siitä, että kaikkia lajeja siinä en todellakaan osaa. Vapaauinti on mulla kyllä vahvaa tekemistä, mutta sekin on vain pieni osa uimarin laji paletissa.

Varmaan Triathlon tukee omia kykyjäkin parhaiten, minulla on taipumus oppia uusia asioita nopeasti, ja opin ne hyvin. Mutta se, että olisin ihan huippu jossain yhdessä asiassa on sellainen mitä en varmaan ikinä pysty saavuttamaan. Joten siksi triathlon sopii minulle erinomaisesti, en ole millään osa-alueella huippu, tai lähelläkään huippua, mutta perus osaaminen on tasaisella tasolla joka osa-alueella, mikä taas on hyvä asia Triathlonissa. Toki olen kaukana vielä siitä missä kestävyysurheilu taustan omaavat kuntoilijat ovat, mutta olen todella positiivisesti yllättynyt omasta kehityksestä nyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Mikä parasta, nälkää vielä piisaa!

Tsemppiä treeneihin itse kullekin, ja kesällä nähdään kisoissa!

Uintikisat! Viriilit!

No niin, se päivä koitti kun osallistuin sitten uintikisoihin. Paikkana oli espoonlahden uimahalli, joka on siis itselle todella tuttu halli, siellä aikoinaan penskana ollut uimakoulutkin. Olin jännittänyt tätä jo useamman päivän ja nyt se päivä oli sitten vihdoin täällä. Alku viikosta kävin tiistaina uimassa 1200m ja samaisena tiistaina itsellä on aina nuo kahvakuula treenit. Tällä kertaa kahvakuulan kanssa oli maksimimäärä tempauksia 16kg kuulalla. Eli kättä sai vaihtaa niin monesti kuin halusi, mutta kuulaa ei saanut päästää lattialle, siihen loppui suoritus. Sain tehtyä toistoja jopa 203 kappaletta. Mikä oli huikea määrä, mutta ilmaiseksi ei tämä tulos tullut. Vasemmasta kädestä rullasi nahkaa irti oikein iloisesti, kertoo siitä, että tekniikassa on parantamisen varaa vielä huomattavasti vasemmalla kädellä. Tarkoitus oli vielä käydä salilla ennen tuota lauantain uintia, mutta jätin sitten väliin ja parantelin kättä. Sen verran tein, että perjantaina kävin ihan PK-treenin tekemässä salilla.

Kisapäivä

Heräsin aikaisin lasten kanssa tuohon päivään, kamatkin sain laiteltua kasaan ihan omaan rauhalliseen tahtiin. Päivään toi oman haasteensa se, että piti viedä tytär viettämään koulupäivää lauantaina. Heillä oli seurakuntakeskuksessa jokin tapahtuma.

Vein sinne sitten tyttäreni ja kävin nopeasti vielä kaupassa ostamassa sellaiset kylpylä "släbärit" altaalle missä sitten kävellä. Huomasin myös, että uimalakkeja oli vielä yksi puoleen hintaan, niin pitihän sekin kopata mukaan. Se päässä sitten loppujen lopuksi kisasinkin.

Lähdimme sitten yhteiskuljetuksella klo 14.15 Nummelan uimahallilta kohti Espoonlahden uimahallia. Siinä matkalla mulle vielä kerrattiin kisojen käytäntöjä ja sääntöjä. Neuvottiin myös kiinnittämään huomiota mitä pitää mistäkin äänestä tehdä. Pillin vihellys, mennään altaan reunalle, mutta ei vielä korokkeelle, kolme vihellystä, mennään korokkeelle ja tässä vaiheessa kannattaa ottaa startti asento, mutta ei vielä jännittää. Paikoillanne! Komennosta sitten kannattaa se asento jännittää ja olla valmiina mekaaniseen piipaukseen, se oli sen lähdön merkkiääni.

Klo 15:00 Verryttely

Tässä vaiheessa edelleen olin ennakkotietojen vallassa, että oma startti olisi klo 17:53 ja uin muutaman satasen siinä verraa, ja kävin tutustumassa lähtötelineeseen ja siitä tein yhden startti harjoituksen. Tämän jälkeen kävin nopeasti (onneksi nopeasti) vieressä olleessa lippulaivassa ja anttilassa ostamassa toppatakkia ja -housuja. Kun pääsin takaisin kisat olivat juuri alkaneet. Tässä vaiheessa söin myös eväsleipäni. En heti oikein tajunnut, että nyt mennään todella paljon edelle aikataulua kunnes oli jo 4. lajin vuoro ja itse uisin siis 9. lajissa. Tässä vaiheessa ilmoittelin kotijoukoille jotka olivat tulossa katsomaan, että ollaan jo aikataulua paljon edellä.

Klo 16:45

Siinä sitten ehtinyt oikein tajutakaan, että minun piti olla jo altaan reunalla kun oli kaksi starttia enää ennen minua. Jotenkin kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, että en oikein pysynyt tapahtumien tasalla. Toki seuran johtohahmosta Meristä, oli iso apu, komensi mut liikkeelle. Tässä vaiheessa onneksi toimitsijat ilmoittivat 10 minuutin tauosta, joten kerkesin vielä hetkeksi keskittymään alkavaan starttiin. Muistin kiristää uimalaseja hieman, ettei sitten vahingossakaan ole valahtanut suuhun kun hyppää veteen, saman tein pöksyille, etteivät valahda nilkkoihin, hei kaikkee voi käydä! Kastelin vähän niskaa vedellä ja pyörittelin käsiä. Lähinnä tein samaa mitä salibändy aikoina ennen peliä, katselin edes takaisin kävellen uimarataa ajatellen olevani häkissä oleva susi, ikään kuin odottaen pääsyä saaliin kimppuun. Tälläinen on siis se minun mielikuva jonka kautta saan itselleni oikean mielentilan, ja jäänyt siis itselleni salibändy ajoista.

Klo 16:55 STARTTI!

Startti myöhästyi hiukan teknisten ongelmien takia, ja kotijoukot myöhästyivät, siksi siis ei ole yhtään kuvaa itsestä, saatikka videota mistä oma suoritus näkyisi. Noh, olin tyhjentänyt mieleni kaikista muista ja olin mielessäni siis susi joka odottaa häkin aukeamista, starttia. Vihdoin tulee vihellys, en muuten muista enää järjestystä miten päin nuo meni, eli tuliko ensin yksi vihellys ja sitten ne kolme vihellystä. Mutta eipä hätää, ensin noustiin altaan reunalla, olin muistanut katsoa korokkeen, että oli mulle sopivassa kohdassa. Itse starttaan siten, että on askel väli jaloilla, vasen jalka edempänä ja oikea takana. Jotenkin heti ensimmäisestä lähtöharjoituksesta tämä asento on ollut luonnollisin.

PAIKOILLANNE!

Jännitin kropan tiukaksi, sekin mulle kerrottiin, että tässä kohtaa ei saanut enää liikkua yhtään. Sitten tuli tuo mekaaninen merkkiääni joka kertoi, että saa lähteä matkaan. Häkki aukesi ja SUSI ON IRTI! Irtosin hyvin korokkeesta ja veteen sujahdin okein mallikkaasti, ei ainakaan tuntunut missään, että olisi tullut mahalleen. Hetken mietin, että olikohan se nyt se lähtö, vai varastinko, mutta vierellä näkyi käsi joka kauhoi niin painoin itsekin menemään.

Otin koko kisan ajan happea oikealta puolelta ja seurasin siis 1. radalla ollutta kaveria siinä sivussa. Kun hän alkoi jäämään ensimmäisellä altaan mitalla, aloin huolestumaan "Menenkö liian kovaa?" Kyllä, siinä ehtii huolestumaan tällaisestakin asiasta, varsinkin kun siitä on varoiteltu, että älä starttaa liian lujaa. Viimeistään käännöksessä huolestuin tästä asiasta, kun selvisi, että radalla 3. oleva uimari tuli vasta vastaan meikäläistä käännöksen jälkeen. Käännös muuten epäonnistui hieman, lähdin vähän liian kaukaa sitä tekemään niin en saanut kunnollista apua ponnistuksesta takaisin päin. Tässä vaiheessa ajattelin, että turha sitä on enää himmailla, kaikki mitä on se jätetään altaaseen! Sen jälkeen aloin kauhomaan sen minkä kropasta vaan pääsin eteenpäin, ihan kaikki mitä oli energiaa äijässä jätettiin altaaseen. Kun sitten olin maalissa, niin en siitä 2. radalta millään nähnyt tulostaulua, lähdin vaan nopeasti alta pois kun toinen erä oli tulossa jo.

Hengästynyt ja epätietoinen

Olin vetänyt itseni ihan piippuun ja tämä äijä oli ihan seis. Menin sitten lasten altaaseen rauhoittelemaan hengitystä selällään uiden käsillä tasatahtia vetäen. Siinä näin sitten saman seuran Nikoa jolta kysyin sitten, että näkikö mikä aika mulle tuli vastasi mulle, että "Se oli jotain 1:18 ja roiskeet" Vastasin tähän: "Haista ite, mitä se oikeasti oli" Olin siinä kuvitelmassa, että pääsen ihan parhaalla suorituksellani lähelle 1:20.00 aikaa, mutta en kuvitellut pääseväni sen alitse. En siis voinut uskoa Nikoa. Niko vielä kehaisi, että taisin onnistua jopa kiihdyttämään vauhtia loppua kohden lopetti kommentoiden, että "Kyllä susta vielä uimari saadaan" Mutta edelleen olin epäuskoinen tuohon aikaan. Menin sitten vielä katsomoon ja siellä kysyin toiselta seurakaverilta Jarilta, että näkiö mun aikaa ja hänkin oli sitä mieltä, että se oli 1:18.00 alkuinen. Kotijoukotkin saapuivat tässä vaiheessa perille, ja missasivat siis tuon mun uinnin kokonaan. Pakko ottaa uusiksi jotta näkevät isin uivan vauhdilla.

Tuloslista

Tästä lähdin sitten käymään nopeasti suihkussa ja saunassa. Edelleen fiilis oli epäileväinen, tulosluetteloa en vieläkään ollut nähnyt. Kun sitten viimein sain tuon tulosluettelon eteeni, niin sitten se hymy repesi oikein kasvoille!

Olin 11. viidestätoista uimarista. Aikakin oli tosiaan tuo 1:18.76 Mahtava fiilis. Niin ja edelleen on tunne kuin olisin pää pilvissä ja kävelisin pumpulin päällä. Aivan mahtavaa.

 

 

 

 

 

Sunnuntaina

 

Palauttelin sitten itseäni jo vähän trainerin päällä, vajaan tunnin siinä pyörittelin ja tunnin huilin jälkeen lähdin vielä pojan kanssa uimaan. Siellä näin sitten seuramme jäsenen, Anskun joka on se henkilö joka on opettanut minut aikuisiällä uimaan oikein häneltä pienet kannustavat sanat siitä, että sain vauhtia uintiin hyvin, ja lopuksi totesi, että sen on sitten takaisin altaaseen ja treenaamaan. Sillä tiellä taas ollaan, takaisin treenaamaan.

 

Johan tuli treeniä

Viime viikolla treeniä tuli tehtyä todella paljon, tai ainakin omiin tottumuksiin nähden sitä tuli paljon. Normaalisti viikon treenimäärä pyörii siinä n. 5 tunnin tienoilla, viime viikolla tuli sitten tehtyä 7,5 tuntia treeniä, tässä hieman yhteenvetoa:

Ma: Sauvakävely 50 min + Juoksu 5 km + loppuverra sauvakävelyä

Ti: Aamu-uinti 1200m + 40 min kahvakuula treenit

Ke: Trainerilla pyöräilyä 30min

To: Aamu-uinti 1700m

Pe: Aamulla salilla Kuntopyör+Juoksumatto+Crosstrainer+Soutulaite 1:00 h

La: Uintitreenit, 2300m + Palauttava kävely 3km 35min

Su: Trainerilla pyöräilyä 46min + uinti 700m

Toi sisällä trainerilla pyöräily tulee nyt lisääntymään kokoajan, pyörä on uusi ja nyt alkaa olemaan kaikki säädettyänä suht' kohdilleen. Hommasin siis Cannondalen Slice:n 105 Osilla. Olen ollut tähän asti todella tyytyväinen tuohon ostokseen, kuten on myös minun 1,5 vuotias poikani, se on hänelle kuin huvipuisto. Nousta nyt seisomaan polkimelle joka sitten hitaasti laskeutuu alas kun sen päällä seisoo. Aivan selkeästi huvipuisto laite! Huomannut, että niska tässä kipeytyy kun ei ole vielä yhtään tottunut tuohon ajoasentoon, sain hyvää vinkkiä siihen Hyvinkään suunnalta, että katse lattiaan. Eli asteittan alan nostamaan sitä päätä pystyyn, nyt ensin kattellaan lattiaa. Toki siihen jonkun näytön vois hakea, ettei tarvi pelkkää parkettia ihailla.

Uinti

Sitä saa nyt alkaa jännittää! Itsellä ensimmäinen kisastartti on luvassa lauantaina kun espoonlahdessa kisataan Viriilit kisatapahtuma. Lauantaina treeneissä kokeilinkin lähtöjä ja sain pari ihan timanttista vinkkiä niin alkoi löytymään tuo oikea starttiasento, ja ponnistus suunta. Hienon fiiliksen sai kun onnistui heti hyvin, nyt on enää jännityksen paikka miten reagoin lähtömerkkiin sitten kisoissa. Itse osallistun pelkästään 100m VU starttiin, siinä on mulle tarpeeksi jännitettävää. Muut lajit saavat vielä odottaa.

Uintitreeneihin itselle on tullut uusi apuväline, eli Garmin Swim kello. Tuo kello antaa uskomattoman vapauden tunteen kun ui, enää ei tarvitse miettiä sitä kuinka paljon on uinut vaan kello mittaa sen puolestani. Kello kertoo todella paljon dataa uinnista, vetojen määrän per altaan väli ja ties mitä. Aika hyvin myös tunnistaa uinko vapaata, vai rintaa. Tosin mun perhostyyliä ei tunnistanut, mutta eipä sitä perhoseksi tunnista varmaan moni muukaan. (Niin alkutekijöissä tuon perhosen kanssa) Kertoo myös paljon omasta vaudista tuo kello. Kertoo mitä tahtia on tullut uitua, keskitahti, ja nopein tahti. Jopa kertoo ajan jokaiselta altaan mitalta mitä vauhtia meni per altaanmitta. Suosittelen lämpimästi jokaiselle joka ui pitkiä matkoja altaassa, kun saa päästää irti matkan laskemisesta, voi keskittyä ihan eri tavalla tekniikkaan tai vaan päästää kaikesta irti ja mennä flow-tilassa eteenpäin.

Nyt treenataan!

Itsenäisyyspäivänä kattelin hetken aikaa itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta, jotenkin meiniki oli niin korkea lentoista kulttuuria, etten siihen päässyt oikein sisälle. Kun kerran asia oli sitten näin, niin päätin lähteä salille tekemään pitkää treeniä. Tarkoituksena oli kehittää aerobista kuntoa ja kestävyyttä. Sykekäppyrä kertoo siitä, että aika hyvin onnistuin tuossa tavoitteessa. Tein sillä tavalla, kun tuo korkea kulttuuri ei oikein purrut meikäläiseen, niin laitoin salin televisiosta leffan Running man pyörimään, ja samalla sitten treenasin. Treeniin kuului stepperi, kuntopyörä, juoksumatto ja crosstrainer. Tuommoinen klassikko leffa toimi mulle paljon paremmin perjantai illan vihteeksi, vaikka sitten olikin itsenäisyyspäivä.

7.12

Lauantaina heti aamusta sitten lähdin uimahallille. Tuo lauantain aamutreeni sopii itselle todella hyvin. Herätys klo 7:00 ja hallilla oon vähän ennen kahdeksaa valmiina pulahtamaan altaaseen. On oikein ilo aina katsella viereisillä radoilla olevia junioreita jotka ui siis todella lujaa. Samalla kun kuuntelin tuon kilparyhmän keskenäisiä keskusteluja, niin täytyy nostaa heille hattua. Todella kurinalaista touhua ja todella kova palo treenaamaan. Yksikin näistä kysyi valmentajaltaan, että "Saanko tulla myös illan treeneihin?" Oli ollut hieman ilmeisesti kipeänä aikaisemmin viikolla johon valmentaja kysyi sitten, että "Miksi haluisit tulla illallakin treeneihin" Tytön vastaus tähän oli mun mielestä loistava, juuri sellainen mitä kilpaurheilijan pitääkin vastata "Haluan kisoissa taistella mitaleista" Keskustelu jatkui vielä tovin, jotenkin tämä pieni keskustelus tuon tytön ja valmentajan välillä sai itseni uskomaan, että kyllä meidän nuorisosta tulee muutakin kuin kiakkovieraita...

Omat treenit meni kivasti sain tehtyä suunnitelemani treenit:

200m alkuverra

5 x 100m Pullarilla

5 x 100m Potkuja

5 x 100m Lättäreillä

200m loppuverra

9.12

Kuntosaliaamu. Pitkästä aikaa oli hyvä hetki mennä puntille, lähdin tekemään isoilla painoilla lyhyitä sarjoja ja sarjoja aina viisi. Mitäs sitten tein:

Alkuverra crosstrainer 10 min

5 x 8 Askelkyykkyä smithyssä edessä olevan jalan alla bosu. 60kg + tanko (per jalka)

Jalkaprässi 160 kg x 8, 180 kg x 8, 200 kg x 8 ( kolme sarjaa 200 kg:llä)

5 x 8 kyykkyä smithyssä 80kg + tanko

5x10 Hauiskääntö 16kg painoilla vuoro käsin (5 toistoa per käsi)

5 x 10 jalkaprässissä pohkeet 170 kg + seisten varpaille nousuja 15 kpl molemmissa käsissä 20 kg kahvakuula

Loppuverra crosstrainer 10 min

Oon tosiaan pyörtänyt aikaisempaa päätöstäni, kyllä tuolla salilla on käytävä, ei siitä pääse mihinkään. Sen verran tapahtuu muutosta, että sali todennäköisesti vaihtuu ja aion pitää sellaisen 2 - 3kk intensiivi kauden puntiksella vuoden vaihteen jälkeen.
Tässä salitreenissä yllätti se, että sain tuon 200kg liikkumaan jalkaprässissä, se oli todella huikea fiilis. Aikaisemmin en ole tuota 200 kiloa edes liikahtamaan tuossa prässissä. 

10.12

Aamu-uinti meni mainiosti tänään, ilman kaveria en välttämättä olisi lähteny aamu-uinnille, on tulossa kuitenkin sitten illalla vielä kahvakuulaa ja tekniikka uintia. Eilisestä on pakarat aika herkkänä, mutta uinti kulki ihan kivasti. Lähdin uimaan tuollasta 1500 metriä, ekan tonnin uin ihan rentoa matkavauhtia. Seuraavaksi halusin testata vähän mihin aikaan se 100m taittuu niin tein kolme kovaa 100 metrin vetoa jotka menivät aikoihin: 1:34, 1:32, 1:34 Ajat saattaa heittää sekunnilla johonkin suuntaan, mutta siitä olen melkoisen varma, että kaikki menivät alle 1:36 mikä on aikaisempi ennätykseni. Tuulettelin aika lailla tuon tokan vedon jälkeen altaassa kun tajusin mitä vauhtia menin.

Tajusin saunan jälkeen, että olisin päässyt nopeammin jos olisin hengittänyt harvemmin. Nyt tuli hengitettyä joka kerta oikealta kun oli mahdollisuus, eli joka toinen veto. Mutta olisi sen voinut hengittää sitenkin, että molemmin puolin ja joka 5 - 7 veto vaan happea. Silloin asento pysyy niin paljon parempana, että vaikuttaa selkeästi vauhtiin.

Tämän onnistumisen tunteen huumassa olen ihan tosissaan miettinyt uintikisoihin osallistumista Hydra Platypuksen lipun alla. En odota olevani läheskään nopein uimari noissa kekkereissä. Voi jopa olla, että olisin hitain uimari noissa kisoissa. Mutta mielestäni silti osallistuminen on tärkeää näihin kisoihin. Kokemus tulee olemaan varmasti huikea, oli se sitten positiivinen tai ei, silti huikea. Oppia tulee varmasti kisastartista, ihan triathloniakin ajatellen. Oppii siinä ainakin hallitsemaan, tai käsittelemään sitä jännityksen tunnetta mikä tuolla varmasti syntyy. Jätän tämän aiheen tällä kertaa tähän jännän äärelle, jatkoa seuraa varmasti.

Tiistai ei ole vielä ohi...

Kello 17:00 olikin sitten vuorossa taas kahvakuula treeni.  Tällä kertaa oli kestävyysharjoittelua vuorossa, eli puolituntia tehtiin yhden käden long cycle liikettä, kättä sai vaihtaa vapaasti tuon puolen tunnin aikana, mutta kuulaa ei saanut lattialle laskea. Itse sain tehtyä 139 toistoa 16 kilon murkulalla. Sykekäppyrää tuosta treenistä.

Takaisin uimahallille klo 20:00... 

Viimeistä kertaa oli sitten tuo tekniikka trimmi. Tälläkin kertaa sai repiä kropasta ne viimeisetkin voimat ja yrittää siinä sitten pitää tekniikkaa kasassa. Tällä kertaa antoisin opetus oli "vauhtileikittely" yksi mielenkiintoinen 4 x 25m setti oli sellainen, että koko 25 metriä kiihdytetään vauhtia ja viimeiset 5m pitää mennä täysiä ja hengittämättä. Mutta kokoajan kiihdyttäen. Siinä nous sykkeet ja hapoille mentiin jotta heilahti. Tämän jälkeen sitten vielä 200m vaparia pelkillä vedoilla niin siinä oli olkapäät kyllä tulessa. Tehtiin myös joka lajilla (paitsi perhostelulla) sitä, että 25m joku drilli ja uiden takaisin, pieni lepo ja taas uusi drilli 25m ja takaisin uiden. Todella mukava treeni.

Itsellä oli ilo huomata, että selkäuinti alkaa löytyä kivasti, käännöksistäkin selviää hengissä. Rintauinnissa potkut on vielä ongelma, tai tarkemmin nilkasta varpaiden suuntaan on se ongelma. Nilkka ei vaan tunnu kääntyvän niin kuin pitäisi. Tähän ongelmaan sain hyvän treeni vinkin, pitää kävellä siten, että varpaat osoittaa suoraan oikealle ja vasemmalle. 

Lopuksi meillä oli sekauinti harjoitus 25m jokaista oikeassa järjestyksessä, täysiä! Eli perhonen, selkä, rinta ja vapari. Kaksi isoa ilahduttavaa asiaa tapahtui, pystyin uimaan perhosta 25m (potkuissa kyllä todella paljon parannettavaa) ja käännökset onnistui joka päädyssä todella hyvin! Aivan mahtava fiilis!

 

Hallil eka, hallil vika!

Jarmo Hastin triathlonleiri 22. - 24.11.2013

Perjantaina

Lähdin töistä ajoissa kohti Nokiaa jossa leiri pidettiin. Lähdin ajoissa senkin takia, että ehdin majottua rauhassa ennen ensimmäistä luentoa. Majoitus oli Nokian Edenissä, mikä oli ehkä vähän turhan pramea paikka, huomasin sitten jälkeenpäin, että nokian keskustassa olisi ollut myös hotelli jossa olisin voinut majailla. Kun ei niitä kylpylä palveluita tullut käytettyä juuri ollenkaan. Mutta takaisin itse avauspäivään.

Luennot olivat Nokian lukion luokkatilassa

Iltamme alkoi sillä, että piedettiin hieman luentoa uintitekniikasta ja pidettiin vapaata keskustelua yllä. Jamo kertoi omasta urastaan jonkin verran ja leirin toinen ohjaaja Simo Hillo esitteli myös itsensä ja kertoili vähän omista tekemisistään. Käytiin läpi myös heiman termistöä, mitä tarkoitetaan lättäreillä, zoomereilla ja pullareilla. Osalle kaikki olivat uusia termejä, itselle nuo zoomerit oli uusi termi. Aina puhunut räpylöistä, tai katkaistuista räpylöistä.

Itsellä oli kauhea hinku altaaseen, olihan tuossa ollut jo pitkä työpäivä takana ja olisi kiva jo pulahtaa uimaan.

Uimahallilla

Aloitimme ennen altaaseen menoa venyttelemällä, mikä oli erinoimainen asia. Opin ihan uusia venytyksiä, joita jatkossa tulen aivan varmasti käyttämään. Lattiaa vasten on hyvä venyttää montaa eri lihasta. Jopa rintalihaksia. Pyöriteltiin myös käsiä jotta saatiin kroppaa enemmän auki ennen uimaan menoa. Tämän jälkeen altaaseen, jes! Vihdoinkin! Itselle tuo uiminen on niin hauskaa tällä hetkellä, että vaikka mitä treeniä mulle paiskataan käteen, niin silti oon siellä altaassa hymyillen. Ainoa asia mikä saa naaman mutrulle on krampit, jos niitä tulee. Perjantaina pyrittiin lähinnä katsomaan mikä taso leiriläisillä uinnissa on, ja sen mukaan sitten edettiin. Tehtiin drillejä lähinnä ja hyviä juttuja siellä oli, mutta ei hirveästi uusia asioita, ainakaan itselle ei ollut kauheasti uusia asioita. Mutta oli sellaisia asioita mitä ei ole pitkään aikaan edes ajatellut, kuten ote vedestä. Potkujen määrästä käytiin paljon keskustelua, ja tuon keskustelun tuloksena ymmärrän nyt paljon paremmin kaksitahti potkua, joka itselleni on vähän vieraampi tapa, kun itsellä tuppaa menemään kuusi-tahti-potkuna tuo altaassa uinti.

Tuon treenin jälkeen kun pääsin hotellille oli kyllä sellainen fiilis, että miten ihmeessä tässä muka saa nukahdettua? Kroppa pörää kovilla kierroksilla ja kyllä uni tuli silmään hirvittävän myöhään vasta n. klo 02:00 voin väittää nukahtaneeni.

Lauantai

Vielä hymyilyttää, ja löyty se batterykin jostain.

 Aamu sitten alkoi hotelliaamiaisella, mikä on siis parasta aina! Aamiaisella oli muitakin leiriläisiä ja
siinä vähän fiiliksiä vaihdettiin. Itse lähdin sitten kiireen vilkkaa kohti jumppakulmaa, kun itseni oli pakko kyllä käydä sitä batteryä ostamassa, pikkasen jos siitä sais sitä virtaa kroppaan. 

Aamu aloitettiin Spinningillä, tuolla salilla spinning pyörät olivat todella omituisia. Niiden ohajustanko oli jousitettu ja liikkui puolelta toiselle. Siinä oli harvinaisen hankalaa harjoitella aero-asentoa. Tuo spinning oli kevyt harjoitus, lähinnä valmisti tuota juoksulenkkiä varten, herätti oikein kivasti. Sykekäppyrää tuosta spinningistä.

Juoksu treenit

Juoksussa lämmiteltiin n. kilometrin verran juoksemalla rauhallisesti, ja sen jälkeen aloitettiin harjoittelemaan tekniikkaa, missä tuo painopiste olikin siis. Nämä juoksun tekniikka harjoittee olivat sellaisia mistä pidin ihan mielettömästi. Ensin loikkien eteenpäin ja sitten siitä juoksuun, tämä aktivoi juoksuaskelta enemmän päkiälle. Rytmi/motoriikkaa harjoittelua nostaen polvia, tai kantapäätä takalistoon. Yksi mikä oli myös todella kiinnostava oli kun tavallaan kesken juoksun hypättiin ilmaan ja ikäänkuin potkastiin taaksepäin ilmassa.

Lähtö juoksutekniikka treeneihin, luonnollisesti juosten.

Kun sitten treenin päätteeksi lähdimme ylämäkeen loikkimaan tuli mieleen ne ajat kun salibändyä pelasin maalivahtina aikaisemmassa elämässä. Yllättävän tärkeä treeni tuo ylämäkeen loikkiminen salibändy maalivahdeille. Tämän jälkeen lähdettiin lounastamaan kanapastaa jonka jälkeen oli taas luennon vuoro.

Luento 2

Itsellä oli todella raukea olo ja mieli olisi vetänyt päikkäreille. Mutta eihän se käynyt. Luennolla käsiteltiin sitä millaisia harjoituksia kannattaa vetää milloinkin. Eli mitä tehdään harjoituskaudella, mitä kisakaudella jne. Itselleni antoisinta oli ymmärtää miten treenaaminen vaikuttaa. Eli kunto laskee kovissa treeneissä kun kroppaa rasitetaan. Tämän jälkeen kun kroppa saa levätä tuo kunto alkaa palautumaan ja se palautuu sitten tavallaan "yli" sen aloitus tason, jolloin taas on hyvä treenata lisää. Varsinkin kovien treenien jaksotus pitäisi olla tämän mukaista. Tästä opinkin sen, että omaa leposykettä tarkkailemalla tuon tietää sitten milloin se kroppa on palautunut. Tänä aamuna rankan treeni viikonlopun jälkeen itsellä leposyke oli 62.

Tämän jälkeen suunnattiin takaisin kuntosalille ja aloitettiin kuntopiiri. Tulipahan tutuksi monta uutta liikettä, joista kaikki vei vaan mehuja miehestä. Ajatus tuon kuntopiirin (ks. rääkin) jälkeen oli se, että miten tässä nyt enää jaksaa uida? Kroppa oli todella väsynyt ja tiesin, että illan uinnissa kuvataan uintia. Noh, ainakin siitä tulisi sitten rehellistä tietoa tekniikasta kun sen vetää väsyneenä.

Uinti II

Elikkä nyt sitten saatiin kuvattua sitä uintia. Itse olin kolmantena listassa, meillä oli lista minkä mukaan mentiin kuvattavaksi. Itsellä oli lähes saman tein kramppeja pohkeissa kun altaaseen pääsi. Mutta kyllä ne helpotti ennen kuin kuvattiin tuota uintia. 

Video 1

Tässä meni kaikki muu todella hyvin, paitsi jalat. Pitäisi saada lähemmäksi pintaa, mielellään rikkomaan tuota pintaa. Mutta hyvää oli vartalonkierto, liuku ja ote vedestä. Käden vedosta ei niin hirveästi puhuttu, mutta itsellä on siitä tunne, että hyvin sekin menee. Ihan käsivedon loppu osa voisi olla parempi.

Video 2

Tässä sitten korjasin tuota jalan potkua. Se onnistuu kyllä, mutta vaatii todella paljon keskittymistä tuohon keskikroppaan. Itse vähän mietin, että hajooko tässä sitten tuo käsiveto kun keskityn keskikroppaan niin intensiivisesti.

Kuvaamisen jälkeen takaisin altaaseen, tarkoitus oli tehdä vielä 3 x 5 x 100m. Yksi 500m setti lättäreillä, yksi pullarilla ja yksi vielä zoomereilla. Itsellä jäi tuo viimeinen tekemättä kun molemmat pohkeet alkoi kovasti krampaamaan. Jätin uinnit sitten siihen ihan seuraavaakin päivää silmällä pitäen. Oli tieto, että tullaan heti aamusta takaisin altaaseen. Hotellilla vietin sitten illan rakkaan vaimoni kanssa, illallisella tapasimme muita leiriläisiä Pekan ja Niinan. Itsellä ei ollut sillä hetkellä yhtään sellaista fiilistä, että vielä menisi veteen kun krampit oli niin tuoreessa muistissa. Lähinnä istuin hotellihuoneessa sängyllä kompressio housut jalassa. Toivoen, että edes vähän palautuisi huomista varten.

Sunnuntai

Hotelliaamiainen jäi tällä kertaa haaveeksi kun en ollut tajunnut sitä erikseen tilata. Tuo aamiainen kun sunnuntaisin alkaa klo 8:00 ja siihen aikaan piti olla jo altaassa. Tällä kertaa oltiin märkäpuvuissa altaassa ja itse olin siellä ensimmäisenä uimassa. Siitä on ollut niin kauan kun viimeksi on märkäpuvussa uinut, että kyllä se oli taas ilo. Liuku on ihan mieletön märkäpuvussa, mahtavuutta! Se mitä sitten treenattiin oli lähinnä sitä miten se märkäpuku auttaa uinnissa ja myös sitä millaista on peesissä uinti. Ainoastaan se, että tuo allas oli 25m harmitti. Varsinkin märkäpuvulla tuo on vaan liian lyhyt allas, muutama veto ja taas on altaan päässä ja pitää kääntyä. Yksi hauska harjoitus oli pareittain tehtävä harjoitus. Toinen hoitaa käsivedot, ja toinen potkut. Eli nilkoista kiinni ja etummainen kauhoo menemään ja takimmainen potkii. Takimmaisena ollessa huomasin tuon hapenoton olevan hieman haastavaa...

Spinning ja body balance

"Murojoo, Murojoo!"

Loppuun oli sitten taas sitä spinningiä ja tällä kertaa oli intervalli meinikiä luvassa. Tehtiin pari rankempaa 15 minuutin settiä ja vieläkin kaikuu päässä Jamon "Murojoo, murojoo!" huuto. Tuo body balance harjoittelu oli taas sellainen uusi tuttavuus jossa tehtiin paljon staattisella lihasjännityksellä harjoituksia. Se oli kuulkaa rankkaa. Joku siellä puhui jostain lempeestä lopetuksesta, mutta itse en siihen törmännyt. Nyt tätä kirjoittaessa vatsalihaksissa tuntuu, että on taas jotain tehnyt oikein! 

Lopuksi

Leiristä jäi oikein hyvä maku suuhun, varmasti menen uudestaankin kunhan vaan tällainen uudestaan järjestetään, varsinkin jos painopiste on pyöräilyssä ja juoksussa. Kuten oon aikaisemminkin täällä blogillakin tuonut esille, niin uin tällä hetkellä todella paljon ja se on mielekästä, niin tuolla leirilläkään ei varsinaisesti tullut uintiin paljon mitään uutta. Se oli enemmän hyvää kertausta, mikä sekin on aina tarpeen. Toistoo toistoo toistoo! 

Iso kiitos menee leirin järjestäneelle Pedart Oy:lle, Jamolle, Simolle ja Tuijalle. Kuin myös koko porukalle, kaikki oli hyvällä motivaatiolla tullut leirille opin teiltä varmaan saman verran kuin Jamolta ja Simolta, kiitos siis teille kaikille myös!

Tällä porukalla oli todella hyvä treenata!

Perustiistai 19.11

Kahva kuula

Elikkä oli kahvakuula treeniä jolloin tehtiin ihan mielekäs treeni mihin kuului kahdeksan eri liikettä. Jokaiselle liikkeelle oli varattu aikaa 30 sek per käsi ja lepoa 15 sekuntia. Liikkeet olivat heilautus, tempaus, rinnalle veto, punnerus, vauhtipunnerrus, työntö, long cycle ja kyykky. (kyykky tehtiin kuula niskan takana 2x 45 sek, välissä se 15 sek tauko) Itsellä tuo testi meni seuraavasti:

                       Oikea käsi      Vasen käsi

Heilautus              25                     25

Tempaus               17                     18

Rinnalle veto        17                     15

Punnerrus             10                       8

Vauhtipunnerrus   13                       9

Työntö                  12                     10

Long Cycle            8                       8

Kyykky                              40

Yhteensä:                       235  ja testi tehtiin 16 kilon kuulalla

Punnerrus, vauhtipunnerrus ja työntö ovat periaatteessa sama liike, eli kuula on rinnalla ja se työnnetään ylös pään yläpuolelle. Ero tulee jalkojen tekniikasta. Eli punnerruksessa jalat eivät tee mitään, viedään kuula kädellä ylös, vauhtipunnerruksessa jaloilla pnnistetaan vauhtia kuulalle, ja työnnössä sitten ponnistetaan vauhtia jaloista ja tehdään vielä alle meno jaloilla.

Uinti vielä samana päivänä.

Tuo tekniikka trimmi kurssi on edelleen menossa, ollaan nyt päästy puoleen väliin muistaakseni? Kuitenkin, tuo on niin hyvää treeniä aina kun on joku vetämässä tuota uintia. Vaikkakin meidän ryhmä on hieman epätasainen niin kun on mahtava vetäjä, niin siitä saa todella paljon irti. Vaikka itse haluaisi keskittyä lähinnä vapaauintiin, niin kyllä se tekee hyvää välillä sitä rinulia ja seläriä käydä läpi vähän tarkemminkin. Huomenna on taas ensi kerta ja silloin kuulemma olisi vapaauintia tarjolla. 

Nyt vähän kyllä harmittaa kun en tarkalleen muista mitä kaikkea tehtiin, mutta olisiko ollut jotenkin näin:

300m alkuverra

3x100m Vapari, rinuli ja seläri, jokaisessa viimeinen 25 lujaa sitten 15 sek tauko ennen uutta lajia ja satasta (eli 100m per laji)

3x50m Vedoilla kaikkia kolmea lajia pullarin kanssa

3x50m Potkuilla kaikki kolme lajia laudan kanssa

4x 25m Piikkejä vaparia

200m sekalaisia drillejä (kun en tarkkaan muista niin, en muista)

300m loppuverra

Väleissä oli vistan palauttavia vetoja myös silloin kun näytti sellainen olevan tarpeen.

 

Marraskuu alku

No niin, nyt se on sitten marraskuu

Tässä alkukuussa on ollut kiireitä ja treeniä. Pääpaino treeneissä on ollut uinnissa,  mutta kuulkaa on sitä tullut kokeiltua vähän muutakin. 

Normaaliin viikkorytmiin kuuluu tuo kahvakuula. Se alkaa olemaan teille jo tiedossa ketkä tätä blogia säännöllisesti lukee. Tällä viikolla tosin jätin sen kuulailun väliin, myöhemmin palaan siihen, että miksi.

Kahvakuula

Sykekäppyrät treenistä heti alkuun. 5.11 meillä oli treeninä 400! Tässä treenin sisältö, treenin nimi tulee toistojen määrästä. Tuossa videossa taitaa tuo nainen tehdä kaiken putkeen, tai ainakin se on leikattu siten, ettei siinä näe taukoja. Itse pidin taukoja tuossa ja aika minkä sain aikaiseksi oli 25:08 ja kuulana oli 16kg murkula.

Zumba

Kyllä, luit ihan oikein. Zumbaa tuli kokeiltua. Olin Vierumäellä duunin puolesta seminaarissa ja ekan päivän lopulla oli mahdollisuus kokeilla jotain liikuntamuotoa. Tarjolla oli Zumban lisäksi Golfia, Keilailua tai Ilma-aseammuntaa. Mielestäni päivän selvä asia mikä vaihtoehto näistä kopataan. Kohti Zumbaa suuntasi hän!

Tiesin, että tämä liittyyy periaatteessa tanssimiseen, ja siihen se mun ymmärrys Zumbasta jäi ennen tuota tuntia. Noh, sykkeet karkas heti. Mutta mitäpä sitten, annetaan mennä kun hymy on huulilla. Tanssihan ei ole mulle täysin vieras juttu, joskus nuorena oon käynyt Hip Hop tunneilla ja vanhojen tanssit oon tanssinut viidesti, käymättä lukiota. Mutta siellä minä ja tädit sitten mentiin Zumbaten. Kyllä tuo Zumba on kokeilemisen arvoinen, enkä yhtään ihmettelis jos löytäisin sen jossain vaiheessa omasta kalenterista n. kerran kuussa. Liikeet oli just niin rankkoja kuin niiden halusi olla, musta ei löytyny sellaista huutamishenkeä mitä ohjaaja selkeästi kaipasi, koko ryhmältä. Suosittelen Zumbaa ihan kaikille, tuli hiki ja hymy huulille.

Menin muuten sitten vielä Zumban jälkeen uimaan muutaman satasen Vierumäen uimahalliin. Siellä sitten tajusin mikä on kapean ja leveän radan ero. Oli meinaan todella kapeat radat Vierumäellä.

Seuraava yö

Olin sitten tosiaan siellä Vierumäellä hotellihuoneessa, joka oli täysin hiljainen, ei lapsia meluamassa eikä vaimoa "tuhisemassa" vieressä. Sängyssä puhtaat lakanat ja väsynyt äijä siinä sängyssä. Mutta uni ei vaan tule, ei sitten millään. Nukuin älyttömän huonosti tuon yön ehkä tunnin tai kaksi ja tuli vääjäämättä mieleen, että nyt taitaa olla liikaa treenejä meikäläisellä. Kun noiden yllämainittujen lisäksi on sitten sitä aamu-uintia ja salilla tulee kans käytyä vähintään kerran viikossa. Siitä päätinkin, että tämän kuluvan viikon pyrin pitämään lepoviikkona ainoastaan käyn uinnin tekniikka trimmi kurssin tunnilla. Eikä muuta. Voin kertoa, että on aika vaikeaa olla liikkumatta mutta kaipa siihenkin pitää itsensä välillä pakottaa. Tämä on se syy miksi jätin tuon kahvakuulankin väliin tällä viikolla.

Tekniikka trimmi

Nyt tutustuttiin uuteen välineeseen, räpylät. Lopputulos on se, että vihaan ja rakastan niitä. Ihan älyttömän raskasta potkia niillä, olivat sellaiset lyhyet räpylät. Jotenkin koin itseni hitaaksi ne räpylät jalassa, oli todella vaikea rytmittää käsiä niiden antamaan tahtiin, mutta samalla tajusin niiden auttavan mun potkujen kehitystä älyttömästi.Yksi minkä nuo aiheutti itselle on krampit. Siitä hetkestä kun ne räpylät laitoin jalkaan niin vasen jalka oli kokoajan siinä rajoilla, että kramppaako vai ei. Suonta veti jalkapohjissa myös kokoajan. Puolisen tuntia siinä sitten potkittiin menemään kunnes saatiin räpylät pois jalasta ja oli vuorossa rintauinti potkut. Puolessa välissä allasta sitten oikean jalan pohkeeseen iski sellainen maailmanlopun kramppi. Ikinä ole krampannut sillä tavalla. Hetken roikuin rataköydessä ja sain sitten mentyä sille puolen allasta missä ohjaaja oli joka auttoi jalkani sellaiseen asentoon, että kramppi alkoi hellittää. Siihen loppui allekirjoittaneen uinnit siltä erää. Kramppi oli sen verran kova, että uimahallilta parkkipaikalle käveleminenkin oli yhtä tuskaa ja tänään, seuraavana aamuna pohje on edelleen kipeä. 

Vihti Triathlon

Nyt ollaan blogissakin ihan ajan hermolla perustamispaperit lähtevät tänään postissa kohti Patentti- ja Rekisterihallitusta. Uusi Triathlon seura Vihti Triathlon näkee päivän valon ihan lähitulevaisuudessa. Ollaan kaverin kanssa mietitty tätä jo tovi. Tosin itsellä ensimmäinen ajatus oli, että perustettaisi seura vasta vuonna 2015. Mutta kuten arvata saattoi, kun sitä kerran saa hyvän idean niin eihän sitä malta olla toteuttamatta. Eli nyt on nettisivut jo auki, sinne tosin tulee uutta sisältöä kokoajan.

Lokakuu, tuo kuukausien maanantai

Lokakuu,

Tämä lokakuu on tuntunut jostain syystä todella raskaalta. En tiedä mikä siinä on, mutta olen alkanut kutsumaan lokakuuta kuukausien maanantaiksi. Onneksi olen ehtinyt kuitenkin treenata kohtuullisesti ja hyvällä meinigillä. Uinnin osalta alkoi tuo tekniikka trimmi kurssi, mikä on todella hyvä. Itse ilmottauduin siihen suurilta osin sen takia, että kurssin vetäjä on sellainen jonka opit kolisee mulla perille asti. Hän on äärimmäisen tiukka tekniikan suhteen, ja jos jokin asia menee oikein, niin muistaa hän senkin sanoa. Myös kahvakuulan kanssa on tullut hyvää fiilistä ja onnistumisen tunteita. 

Seuraavassa loppukuun treeneistä...

22.10

Kahvakuula

IKSA ohjaajalisenssi testi oli tänään koeteltavana. Elikkä testi menisi miehillä seuraavasti: 

Tempaus 100 toistoa 24kg

Työntö 12 toistoa per käsi 32 kg

Kasakkakyykky 2 x 16kg 3 per puoli

Itsellä ei tuohon olisi oikein mitään asiaa, ainakaan noilla painoilla. Joten oma suoritus meni sitten seuraavasti:

Lämmittely

80 x 20kg tempaus

Työntö 12x per käsi 24kg (oikea ok, vasen 11)

Kasakka kyykky 3, per puoli. Painoilla 2 x 8kg

Tästä on hyvä jatkaa. Ei ole kyllä aikeita lähteä ohjaajaksi mihinkään. Mutta oli hauska kokeilla näitä juttuja. Kenties joskus puolen vuoden päästä kokeilen uudestaan, että menisikö se testi läpi.  Treenin sykekäppyrää täältä.

Samana päivänä  on sitten tämä tekniikka trimmi kurssi myös. Itsehän kuulun siis uimaseuraan ja tätä tekniikka trimmiä vetää saman uintiseuran jäsen. Itsellä se unti sujuu tällä hetkellä todella hyvin, mutta alkaa olemaan ongelma siinä, etten näe itse mitä teen väärin, tai missä voisi parantaa omaa tekemistä. Kun satun tietämään vielä kuinka kova uimari tämä vetäjä on, ja hänen tyylin opettaa uintia, niin en voinut enää olla menemättä tälle kurssille. Samalla tässä on vähän ristiä kannettavana. Esimerkiksi se, että alkuverra oli 200m, mutta sillä tavalla, että uinti loppuu vasta silloin kun hitain saa sen 200m uitua. Eli itse ehdin uida heti alkuun sen 500m. Tämä toistu aina kun tehtiin joku harjoitus, niin tuli aina joku pikku juttu tehtäväksi.

Kuten kurssin nimestä voi päätellä "Tekniikka Trimmi" niin kyse on tekniikan hiomisesta paremmaksi. Itsellä vaparissa on vähiten ongelmia, voisin jopa väittää sen sujuvan. Rintauinnissa on ongelmaa potkujen kanssa, jalat eivät tunnu taipuvan siten kuin pitäisi. Treenillä taipunee tämä asia.

Selkäuinnissa ongelmaa tuottaa käännökset eniten. Perhosta taas pitäis ensin oppia uimaan ja sitten miettiä vasta mikä siinä on vikana.

24.10

Aamu-uinti, 

Nämä aamu-uinnit alkaa olemaan jo sellaisia pyrähdyksiä, ettei niitä oikein treeniksi voi väittää. Lähinnä isoin tarkoitus näillä on se, että saan sen ekan stressin hukutettua altaaseen, ja sitten duunipäivä menee vaan todella paljon paremmin.

25.10

Kuntopyörä

Perjantai aamuisin yritän livahtaa salille aamusta polkemaan hetkeksi kuntopyörää. Ajatuksena on ihan poltella vaan rasvaa pois, eli ei mikään hirvittävän rankka treeni.Sykekäppyrää kuntopyörän selästä.

26.10

Sauvakävely + oliver

Tämä oli varmaan viikon hauskin treeni. Eli otin pikkasen päälle vuoden ikäisen poikani mukaa tuollaiseen kantoreppuun, sauvat käteen ja kävelemään. Oltiin vielä saman takin alla pojan kanssa, ja Oliverilla pilkoitti pää mun takkiin tehdystä reijästä, vähän kuin kenguru olisi mutta selässä tuo pussukka. Sää ei ollut parhaimmasta päästä, ja siksi en uskaltanut pidempää lenkkiä tehdä, jottei tuo pikku vesseli nyt sairastuisi. Mutta Oliver päätti sitten nukkua suurimman osan matkasta. Sykekäppyrää ja reittiä tuosta käppäilystä.

27.10

Uintitreeni

Sitten sunnuntai aamuna olin ihan seuran treenivuorolla uimassa ja mulla oli ihan ennalta suunniteltu treeni tiedossa eli ensin alkuun verraa 200m. Jonka jälkeen aloitin itse treenin eli pyramidi harjoituksen. Vaparia menin koko matkan ja seuraavalla tavalla: 200m, 400m, 600m, 400m, 200m. Tämä oli mulle ihan sopiva ja siinä tulee kokoajan kuitenkin pikkasen pidempiä vetoja. Kun tämä oli ohi, tein vielä 3 x 100m lättäreiden kanssa reippaalla vauhdilla, ja loppuun 200m potkuja.

29.10

Super tiistai,

Aamu-unti 1000m. Pitäis näistä ottaa tarkemmin aikoja kun meen näin lyhyitä matkoja vetämään. Tämän vedin kahdessa 500m osassa. Ideana oli tosiaan herättää kroppa ja saada hyvä lähtö päivään. Duunin jälkeen kiirehdin kotoota hakemaan vanhemman poikani Justuksen ja lähdettiin kahvakuulatreeneihin. Justus tosi ehtii vaan hetken siellä olemaan ennen kuin hänen omat yleisurheilutreenit alkoi.

Kahavakuula treeni oli yksinkertainen ja kysy tällä kertaa kestävyyttä, itsellä oli 16 kg kuula... Mutta koska oli yksi uusi mies kokeilemassa lajia, niin hän lainasi tuota 16kg kuulaa ja itse tein sitten 20kg kuulalla tuon harjoituksen. 

Eli liikkeenä heilautus aikaa kellossa 30 minuuttia ja kuinka monta toistoa saa tehtyä. Taukoja sai pitää niin paljon kuin oli tarpeen. Itse sain sitten tehtyä 471 heilautusta tuossa ajassa sillä 20kg kuulalla. Pitää kokeilla parin kuukauden päästä uudestaan, ja kattoa kuinka monta heilautusta sitten menee. Ihan jees, testi-tyyppinen harjoitus. Sykekäppyrää kahvakuulatreenistä.

Ja koska kyseessä on Supertiistai, niin eihän se näihin kahteen treeniin vielä lopu. Joulukuun loppupuolelle kestävä tekniikka trimmi on aina tiistaisin, niin tulee nämä tiistait olemaan itselle aika supertreenipäiviä. Unititreeneissä oli sitten vuorossa aikalailla tekniikka drillejä, ja aika vähän itse "uintia" Mutta tämä kerta oli sellainen, että itsellä tuli todella isoja oivalluksia taas vaparin tekniikkaan. Nyt käsivedon sain rennommaksi ja sillä taas jaksaa sitten paremmin, sekä volttikäännökseen tuli sellainen pieni, mutta tärkeä korjaus jolla saan siitä paljon vauhdikkaamman lähdön. Tämä seikka oli käsien asento.