Marraskuu alku

No niin, nyt se on sitten marraskuu

Tässä alkukuussa on ollut kiireitä ja treeniä. Pääpaino treeneissä on ollut uinnissa,  mutta kuulkaa on sitä tullut kokeiltua vähän muutakin. 

Normaaliin viikkorytmiin kuuluu tuo kahvakuula. Se alkaa olemaan teille jo tiedossa ketkä tätä blogia säännöllisesti lukee. Tällä viikolla tosin jätin sen kuulailun väliin, myöhemmin palaan siihen, että miksi.

Kahvakuula

Sykekäppyrät treenistä heti alkuun. 5.11 meillä oli treeninä 400! Tässä treenin sisältö, treenin nimi tulee toistojen määrästä. Tuossa videossa taitaa tuo nainen tehdä kaiken putkeen, tai ainakin se on leikattu siten, ettei siinä näe taukoja. Itse pidin taukoja tuossa ja aika minkä sain aikaiseksi oli 25:08 ja kuulana oli 16kg murkula.

Zumba

Kyllä, luit ihan oikein. Zumbaa tuli kokeiltua. Olin Vierumäellä duunin puolesta seminaarissa ja ekan päivän lopulla oli mahdollisuus kokeilla jotain liikuntamuotoa. Tarjolla oli Zumban lisäksi Golfia, Keilailua tai Ilma-aseammuntaa. Mielestäni päivän selvä asia mikä vaihtoehto näistä kopataan. Kohti Zumbaa suuntasi hän!

Tiesin, että tämä liittyyy periaatteessa tanssimiseen, ja siihen se mun ymmärrys Zumbasta jäi ennen tuota tuntia. Noh, sykkeet karkas heti. Mutta mitäpä sitten, annetaan mennä kun hymy on huulilla. Tanssihan ei ole mulle täysin vieras juttu, joskus nuorena oon käynyt Hip Hop tunneilla ja vanhojen tanssit oon tanssinut viidesti, käymättä lukiota. Mutta siellä minä ja tädit sitten mentiin Zumbaten. Kyllä tuo Zumba on kokeilemisen arvoinen, enkä yhtään ihmettelis jos löytäisin sen jossain vaiheessa omasta kalenterista n. kerran kuussa. Liikeet oli just niin rankkoja kuin niiden halusi olla, musta ei löytyny sellaista huutamishenkeä mitä ohjaaja selkeästi kaipasi, koko ryhmältä. Suosittelen Zumbaa ihan kaikille, tuli hiki ja hymy huulille.

Menin muuten sitten vielä Zumban jälkeen uimaan muutaman satasen Vierumäen uimahalliin. Siellä sitten tajusin mikä on kapean ja leveän radan ero. Oli meinaan todella kapeat radat Vierumäellä.

Seuraava yö

Olin sitten tosiaan siellä Vierumäellä hotellihuoneessa, joka oli täysin hiljainen, ei lapsia meluamassa eikä vaimoa "tuhisemassa" vieressä. Sängyssä puhtaat lakanat ja väsynyt äijä siinä sängyssä. Mutta uni ei vaan tule, ei sitten millään. Nukuin älyttömän huonosti tuon yön ehkä tunnin tai kaksi ja tuli vääjäämättä mieleen, että nyt taitaa olla liikaa treenejä meikäläisellä. Kun noiden yllämainittujen lisäksi on sitten sitä aamu-uintia ja salilla tulee kans käytyä vähintään kerran viikossa. Siitä päätinkin, että tämän kuluvan viikon pyrin pitämään lepoviikkona ainoastaan käyn uinnin tekniikka trimmi kurssin tunnilla. Eikä muuta. Voin kertoa, että on aika vaikeaa olla liikkumatta mutta kaipa siihenkin pitää itsensä välillä pakottaa. Tämä on se syy miksi jätin tuon kahvakuulankin väliin tällä viikolla.

Tekniikka trimmi

Nyt tutustuttiin uuteen välineeseen, räpylät. Lopputulos on se, että vihaan ja rakastan niitä. Ihan älyttömän raskasta potkia niillä, olivat sellaiset lyhyet räpylät. Jotenkin koin itseni hitaaksi ne räpylät jalassa, oli todella vaikea rytmittää käsiä niiden antamaan tahtiin, mutta samalla tajusin niiden auttavan mun potkujen kehitystä älyttömästi.Yksi minkä nuo aiheutti itselle on krampit. Siitä hetkestä kun ne räpylät laitoin jalkaan niin vasen jalka oli kokoajan siinä rajoilla, että kramppaako vai ei. Suonta veti jalkapohjissa myös kokoajan. Puolisen tuntia siinä sitten potkittiin menemään kunnes saatiin räpylät pois jalasta ja oli vuorossa rintauinti potkut. Puolessa välissä allasta sitten oikean jalan pohkeeseen iski sellainen maailmanlopun kramppi. Ikinä ole krampannut sillä tavalla. Hetken roikuin rataköydessä ja sain sitten mentyä sille puolen allasta missä ohjaaja oli joka auttoi jalkani sellaiseen asentoon, että kramppi alkoi hellittää. Siihen loppui allekirjoittaneen uinnit siltä erää. Kramppi oli sen verran kova, että uimahallilta parkkipaikalle käveleminenkin oli yhtä tuskaa ja tänään, seuraavana aamuna pohje on edelleen kipeä. 

Vihti Triathlon

Nyt ollaan blogissakin ihan ajan hermolla perustamispaperit lähtevät tänään postissa kohti Patentti- ja Rekisterihallitusta. Uusi Triathlon seura Vihti Triathlon näkee päivän valon ihan lähitulevaisuudessa. Ollaan kaverin kanssa mietitty tätä jo tovi. Tosin itsellä ensimmäinen ajatus oli, että perustettaisi seura vasta vuonna 2015. Mutta kuten arvata saattoi, kun sitä kerran saa hyvän idean niin eihän sitä malta olla toteuttamatta. Eli nyt on nettisivut jo auki, sinne tosin tulee uutta sisältöä kokoajan.