Uusi blogi osoite!

Uusi blogi osoite!
Blogi on muuttanut!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #lepo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #lepo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Tammikuu paketissa

No niin se on tammikuu paketissa, ja ollaan taas fiksumpia ja mennään kohti kesää vääjäämättä. Nyt olen lisännyt viime viikkoina juoksun määrää treeneissä ja ekaa kertaa olen nyt summannut liki pitäen kaikki treenit samaan kalenteriin ja summat on huikeita. Olen mitannut treenien ajat ja matkat kahdella laitteella, eli Polarin RC3 GPS:llä ja Garminin Swim:llä. Tässä sitten seuraavaksi tuota yhteenvetoa:

Mitattuja harjoituksia yhteensä:    37 kpl
Aikaa käytetty harjoituksissa:       47h 20min
Kaloreita kulunut kuukaudessa:    13 339 kcal
Uinti metrejä kuukauden aikana:  22 025m
Matkaa kertynyt yhteensä:            55,9km

Nämä määrät yllätti mut täysin, on tullut oikeasti tehtyäkin jotain. Noissa mitatuissa harjoituksissa on myös siis kävelylenkkejä lasten kanssa, parit leikkikentällä leikkimiset lasten kanssa myös. Se on kuulkaa ihan treeniä kun kahden kouluikäisen kanssa juoksee pitkin leikkikenttää hipan merkeissä. Oivaa treeniä, siinä on sitä riemuakin mukana kun pääsee lasten kanssa telmimään. Usein oma treenaaminen yksinään on turhan ryppyotsaista puurtamista. 

Noista totaali määristä puuttuu myös uintikisojen 100m vaparin veto. Sekä ainakin yksi kahvakuulatreeni puuttuu siitä. Mutta ne on pieniä detaileja, ei niitä nyt aleta suremaan vaan keskitytään tulevaan.

Sisäpyöräilystä tällä hetkellä mulla ei ole muuta dataa olemassa kuin sykekäppyrät, eli niiden matkat on vielä ihan arvoitus. Mutta olen itse näistäkin sitä mieltä, että kyllä se sitten aikanaan palkitsee kun kesällä alkaa taas fillaroimaan. Itsellä tunne siitä, että on menty eteenpäin tulee ihan tällaisen summaamisen kautta. Yllätyksenä on ollut myös se kuinka oma kroppa on kestänyt tässä touhussa mukana, ja kuinka kroppa on ottanut treenaamisen vastaan. Sitä tänä päivänä saa lukea paljon kuinka halutaan tiputtaa painoa ja mitataan sitä painon laskua jatkuvasti. Itse olen vihdoin oppinut enemmän sitä oman kropan kuuntelua. Itse olen lopettanut vaa'an tuijottamisen, olen jopa lopettanut rasvaprosentin tuijottelun. Nyt vain katson peilistä korkeintaan miltä äijä näyttää sekä miltä itsestä tuntuu ja sillä tiedolla mennään eteenpäin.

Head Swimming Ambassador

 

Tuossa alkuvuodesta Head Swimmin Finland haki lähettiläitä käyttämään tuotteitaan ja tuomaan niille näkyvyyttä suomessa. Hain tuota lähettilään pestiä ja sehän sitten osu ja upposi. Kuten lukijat ovat varmasti huomanneet, tänne blogi sivuillekin on ilmestynyt linkki Head Swimming tuotteiden ainoalle maahan tuojalle suomessa. Tällä hetkellä siis yksi maahantuoja suomessa. Meillä on muiden lähettiläiden kanssa maaliskuussa kick-off startti jonka jälkeen osaan kertoa asiasta enemmän ja varmasti asia tuleekin täällä näkymäänkin enemmän sitten kun on jotain enemmän käsissäkin. Meitä lähettiläitä valittiin 13 yhteensä ja olen tästä valinnasta todella otettu. Valehtelisin jos väittäisin, että tuo ei merkkaa mitään, sillä aivan selkeästi tämä valintakin on lisännyt omaa motivaatiota harjoitteluun. Tämä tarkoittaa itselleni sitä, että jokin taho uskoo minun tekemiseen ja siihen, että saan jotain aikaiseksi asioiden suhteen. Uskovat jopa niin paljon, että pitävät sitä hyvänä tilaisuutena tulla näkyviin minun tekemisissä ja luottavat sen edistävän heidän brändiä ja tuotteiden näkyvyyttä. Näin minä siis itse näen asian, ja tästä onkin sitten hyvä jatkaa treeniä eteenpäin!

Viimeisimmän viikon treenit


Eli nyt on treeni keskittynyt paljon uintiin, ja olenkin pari kertaa käynyt Espoonlahden uimahallissa uimassa. Se on ihan mieletön fiilis uida 50m rataa. Tuo todella mukavaa vaihtelua tuohon normi 25m rataan kun saa keskittyä enemmän uimiseen. Tästä lähtein aion siellä käydä enemmän uimassa, varsinkin silloin kun keskityn pitkän matkan vetämiseen, enkä vetoihin tai tekniikoihin. Yllätin itseni tällä viikolla vetämällä uintitreeneissä puhtaan tekniikkatreenin, paljon erillaisia drillejä. Tämä oli yllättävää juurikin sen takia, etten pahemmin välitä noista tekniikka treeneistä, mielummin vedän pitkiä vetoja, tai intervalli vetoja. Esimerkiksi selkäuinti vedot tahdistaen on sellainen treeni mistä en todellakaan pidä. Uinti tahdistaen tarkoittaa sitä, että vasemman käden veto alkaa vasta sitten kun oikea käsi on palannut sen viereen, ja sitten oikean käden veto alkaa vasta sitten kun vasen käsi on palannut sen viereen. Tämä on harvinaisen hankala itselleni jostain syystä, enkä oikein tiedä miksi, mutta tulipahan tehtyä. Tuli myös harjoiteltu rintauinnin potkuja joka sekin on ihan pakkopullaa mulle.

Nummelassa on tehty yksi uusi tie, ja sen myötä olen löytänyt itselleni oikein mukavan n. 10km lenkin.  Tuo lenkki toimikoon meikäläisen sunnuntailenkkinä tästä lähtien. Ainoa mikä nyt viime sunnuntaina oli hieman haastavaa oli lopussa oleva n. 700m oleva osuus joka on siis ihan kinttupolkua, ja nyt kun siinä oli paljon lunta, niin maaston muotoja ei pystynyt ollenkaan ennakoimaan. Joka askel laskeutu siten miten tahtoi, ja toivottiin vaan, ettei nilkka muljahda.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Jarmo Hastin triathlonleiri 22. - 24.11.2013

Perjantaina


Lähdin töistä ajoissa kohti Nokiaa jossa leiri pidettiin. Lähdin ajoissa senkin takia, että ehdin majottua rauhassa ennen ensimmäistä luentoa. Majoitus oli Nokian Edenissä, mikä oli ehkä vähän turhan pramea paikka, huomasin sitten jälkeenpäin, että nokian keskustassa olisi ollut myös hotelli jossa olisin voinut majailla. Kun ei niitä kylpylä palveluita tullut käytettyä juuri ollenkaan. Mutta takaisin itse avauspäivään.

Luennot olivat Nokian lukion luokkatilassa
Iltamme alkoi sillä, että piedettiin hieman luentoa uintitekniikasta ja pidettiin vapaata keskustelua yllä. Jamo kertoi omasta urastaan jonkin verran ja leirin toinen ohjaaja Simo Hillo esitteli myös itsensä ja kertoili vähän omista tekemisistään. Käytiin läpi myös heiman termistöä, mitä tarkoitetaan lättäreillä, zoomereilla ja pullareilla. Osalle kaikki olivat uusia termejä, itselle nuo zoomerit oli uusi termi. Aina puhunut räpylöistä, tai katkaistuista räpylöistä.
Itsellä oli kauhea hinku altaaseen, olihan tuossa ollut jo pitkä työpäivä takana ja olisi kiva jo pulahtaa uimaan.

Uimahallilla

Aloitimme ennen altaaseen menoa venyttelemällä, mikä oli erinoimainen asia. Opin ihan uusia venytyksiä, joita jatkossa tulen aivan varmasti käyttämään. Lattiaa vasten on hyvä venyttää montaa eri lihasta. Jopa rintalihaksia. Pyöriteltiin myös käsiä jotta saatiin kroppaa enemmän auki ennen uimaan menoa. Tämän jälkeen altaaseen, jes! Vihdoinkin! Itselle tuo uiminen on niin hauskaa tällä hetkellä, että vaikka mitä treeniä mulle paiskataan käteen, niin silti oon siellä altaassa hymyillen. Ainoa asia mikä saa naaman mutrulle on krampit, jos niitä tulee. Perjantaina pyrittiin lähinnä katsomaan mikä taso leiriläisillä uinnissa on, ja sen mukaan sitten edettiin. Tehtiin drillejä lähinnä ja hyviä juttuja siellä oli, mutta ei hirveästi uusia asioita, ainakaan itselle ei ollut kauheasti uusia asioita. Mutta oli sellaisia asioita mitä ei ole pitkään aikaan edes ajatellut, kuten ote vedestä. Potkujen määrästä käytiin paljon keskustelua, ja tuon keskustelun tuloksena ymmärrän nyt paljon paremmin kaksitahti potkua, joka itselleni on vähän vieraampi tapa, kun itsellä tuppaa menemään kuusi-tahti-potkuna tuo altaassa uinti.

Tuon treenin jälkeen kun pääsin hotellille oli kyllä sellainen fiilis, että miten ihmeessä tässä muka saa nukahdettua? Kroppa pörää kovilla kierroksilla ja kyllä uni tuli silmään hirvittävän myöhään vasta n. klo 02:00 voin väittää nukahtaneeni.

Lauantai

Vielä hymyilyttää, ja löyty se batterykin jostain.

 Aamu sitten alkoi hotelliaamiaisella, mikä on siis parasta aina! Aamiaisella oli muitakin leiriläisiä ja
siinä vähän fiiliksiä vaihdettiin. Itse lähdin sitten kiireen vilkkaa kohti jumppakulmaa, kun itseni oli pakko kyllä käydä sitä batteryä ostamassa, pikkasen jos siitä sais sitä virtaa kroppaan. 

Aamu aloitettiin Spinningillä, tuolla salilla spinning pyörät olivat todella omituisia. Niiden ohajustanko oli jousitettu ja liikkui puolelta toiselle. Siinä oli harvinaisen hankalaa harjoitella aero-asentoa. Tuo spinning oli kevyt harjoitus, lähinnä valmisti tuota juoksulenkkiä varten, herätti oikein kivasti. Sykekäppyrää tuosta spinningistä.




Juoksu treenit

Juoksussa lämmiteltiin n. kilometrin verran juoksemalla rauhallisesti, ja sen jälkeen aloitettiin harjoittelemaan tekniikkaa, missä tuo painopiste olikin siis. Nämä juoksun tekniikka harjoittee olivat sellaisia mistä pidin ihan mielettömästi. Ensin loikkien eteenpäin ja sitten siitä juoksuun, tämä aktivoi juoksuaskelta enemmän päkiälle. Rytmi/motoriikkaa harjoittelua nostaen polvia, tai kantapäätä takalistoon. Yksi mikä oli myös todella kiinnostava oli kun tavallaan kesken juoksun hypättiin ilmaan ja ikäänkuin potkastiin taaksepäin ilmassa.

Lähtö juoksutekniikka treeneihin, luonnollisesti juosten.

Kun sitten treenin päätteeksi lähdimme ylämäkeen loikkimaan tuli mieleen ne ajat kun salibändyä pelasin maalivahtina aikaisemmassa elämässä. Yllättävän tärkeä treeni tuo ylämäkeen loikkiminen salibändy maalivahdeille. Tämän jälkeen lähdettiin lounastamaan kanapastaa jonka jälkeen oli taas luennon vuoro.

Luento 2

Itsellä oli todella raukea olo ja mieli olisi vetänyt päikkäreille. Mutta eihän se käynyt. Luennolla käsiteltiin sitä millaisia harjoituksia kannattaa vetää milloinkin. Eli mitä tehdään harjoituskaudella, mitä kisakaudella jne. Itselleni antoisinta oli ymmärtää miten treenaaminen vaikuttaa. Eli kunto laskee kovissa treeneissä kun kroppaa rasitetaan. Tämän jälkeen kun kroppa saa levätä tuo kunto alkaa palautumaan ja se palautuu sitten tavallaan "yli" sen aloitus tason, jolloin taas on hyvä treenata lisää. Varsinkin kovien treenien jaksotus pitäisi olla tämän mukaista. Tästä opinkin sen, että omaa leposykettä tarkkailemalla tuon tietää sitten milloin se kroppa on palautunut. Tänä aamuna rankan treeni viikonlopun jälkeen itsellä leposyke oli 62.

Tämän jälkeen suunnattiin takaisin kuntosalille ja aloitettiin kuntopiiri. Tulipahan tutuksi monta uutta liikettä, joista kaikki vei vaan mehuja miehestä. Ajatus tuon kuntopiirin (ks. rääkin) jälkeen oli se, että miten tässä nyt enää jaksaa uida? Kroppa oli todella väsynyt ja tiesin, että illan uinnissa kuvataan uintia. Noh, ainakin siitä tulisi sitten rehellistä tietoa tekniikasta kun sen vetää väsyneenä.

Uinti II

Elikkä nyt sitten saatiin kuvattua sitä uintia. Itse olin kolmantena listassa, meillä oli lista minkä mukaan mentiin kuvattavaksi. Itsellä oli lähes saman tein kramppeja pohkeissa kun altaaseen pääsi. Mutta kyllä ne helpotti ennen kuin kuvattiin tuota uintia. 



Video 1

Tässä meni kaikki muu todella hyvin, paitsi jalat. Pitäisi saada lähemmäksi pintaa, mielellään rikkomaan tuota pintaa. Mutta hyvää oli vartalonkierto, liuku ja ote vedestä. Käden vedosta ei niin hirveästi puhuttu, mutta itsellä on siitä tunne, että hyvin sekin menee. Ihan käsivedon loppu osa voisi olla parempi.





Video 2

Tässä sitten korjasin tuota jalan potkua. Se onnistuu kyllä, mutta vaatii todella paljon keskittymistä tuohon keskikroppaan. Itse vähän mietin, että hajooko tässä sitten tuo käsiveto kun keskityn keskikroppaan niin intensiivisesti.



Kuvaamisen jälkeen takaisin altaaseen, tarkoitus oli tehdä vielä 3 x 5 x 100m. Yksi 500m setti lättäreillä, yksi pullarilla ja yksi vielä zoomereilla. Itsellä jäi tuo viimeinen tekemättä kun molemmat pohkeet alkoi kovasti krampaamaan. Jätin uinnit sitten siihen ihan seuraavaakin päivää silmällä pitäen. Oli tieto, että tullaan heti aamusta takaisin altaaseen. Hotellilla vietin sitten illan rakkaan vaimoni kanssa, illallisella tapasimme muita leiriläisiä Pekan ja Niinan. Itsellä ei ollut sillä hetkellä yhtään sellaista fiilistä, että vielä menisi veteen kun krampit oli niin tuoreessa muistissa. Lähinnä istuin hotellihuoneessa sängyllä kompressio housut jalassa. Toivoen, että edes vähän palautuisi huomista varten.

Sunnuntai


Hotelliaamiainen jäi tällä kertaa haaveeksi kun en ollut tajunnut sitä erikseen tilata. Tuo aamiainen kun sunnuntaisin alkaa klo 8:00 ja siihen aikaan piti olla jo altaassa. Tällä kertaa oltiin märkäpuvuissa altaassa ja itse olin siellä ensimmäisenä uimassa. Siitä on ollut niin kauan kun viimeksi on märkäpuvussa uinut, että kyllä se oli taas ilo. Liuku on ihan mieletön märkäpuvussa, mahtavuutta! Se mitä sitten treenattiin oli lähinnä sitä miten se märkäpuku auttaa uinnissa ja myös sitä millaista on peesissä uinti. Ainoastaan se, että tuo allas oli 25m harmitti. Varsinkin märkäpuvulla tuo on vaan liian lyhyt allas, muutama veto ja taas on altaan päässä ja pitää kääntyä. Yksi hauska harjoitus oli pareittain tehtävä harjoitus. Toinen hoitaa käsivedot, ja toinen potkut. Eli nilkoista kiinni ja etummainen kauhoo menemään ja takimmainen potkii. Takimmaisena ollessa huomasin tuon hapenoton olevan hieman haastavaa...

Spinning ja body balance

"Murojoo, Murojoo!"
Loppuun oli sitten taas sitä spinningiä ja tällä kertaa oli intervalli meinikiä luvassa. Tehtiin pari rankempaa 15 minuutin settiä ja vieläkin kaikuu päässä Jamon "Murojoo, murojoo!" huuto. Tuo body balance harjoittelu oli taas sellainen uusi tuttavuus jossa tehtiin paljon staattisella lihasjännityksellä harjoituksia. Se oli kuulkaa rankkaa. Joku siellä puhui jostain lempeestä lopetuksesta, mutta itse en siihen törmännyt. Nyt tätä kirjoittaessa vatsalihaksissa tuntuu, että on taas jotain tehnyt oikein! 

Lopuksi

Leiristä jäi oikein hyvä maku suuhun, varmasti menen uudestaankin kunhan vaan tällainen uudestaan järjestetään, varsinkin jos painopiste on pyöräilyssä ja juoksussa. Kuten oon aikaisemminkin täällä blogillakin tuonut esille, niin uin tällä hetkellä todella paljon ja se on mielekästä, niin tuolla leirilläkään ei varsinaisesti tullut uintiin paljon mitään uutta. Se oli enemmän hyvää kertausta, mikä sekin on aina tarpeen. Toistoo toistoo toistoo! 

Iso kiitos menee leirin järjestäneelle Pedart Oy:lle, Jamolle, Simolle ja Tuijalle. Kuin myös koko porukalle, kaikki oli hyvällä motivaatiolla tullut leirille opin teiltä varmaan saman verran kuin Jamolta ja Simolta, kiitos siis teille kaikille myös!



Tällä porukalla oli todella hyvä treenata!


tiistai 12. marraskuuta 2013

Marraskuu alku

No niin, nyt se on sitten marraskuu

Tässä alkukuussa on ollut kiireitä ja treeniä. Pääpaino treeneissä on ollut uinnissa,  mutta kuulkaa on sitä tullut kokeiltua vähän muutakin. 

Normaaliin viikkorytmiin kuuluu tuo kahvakuula. Se alkaa olemaan teille jo tiedossa ketkä tätä blogia säännöllisesti lukee. Tällä viikolla tosin jätin sen kuulailun väliin, myöhemmin palaan siihen, että miksi.

Kahvakuula


Sykekäppyrät treenistä heti alkuun. 5.11 meillä oli treeninä 400! Tässä treenin sisältö, treenin nimi tulee toistojen määrästä. Tuossa videossa taitaa tuo nainen tehdä kaiken putkeen, tai ainakin se on leikattu siten, ettei siinä näe taukoja. Itse pidin taukoja tuossa ja aika minkä sain aikaiseksi oli 25:08 ja kuulana oli 16kg murkula.

Zumba


Kyllä, luit ihan oikein. Zumbaa tuli kokeiltua. Olin Vierumäellä duunin puolesta seminaarissa ja ekan päivän lopulla oli mahdollisuus kokeilla jotain liikuntamuotoa. Tarjolla oli Zumban lisäksi Golfia, Keilailua tai Ilma-aseammuntaa. Mielestäni päivän selvä asia mikä vaihtoehto näistä kopataan. Kohti Zumbaa suuntasi hän!

Tiesin, että tämä liittyyy periaatteessa tanssimiseen, ja siihen se mun ymmärrys Zumbasta jäi ennen tuota tuntia. Noh, sykkeet karkas heti. Mutta mitäpä sitten, annetaan mennä kun hymy on huulilla. Tanssihan ei ole mulle täysin vieras juttu, joskus nuorena oon käynyt Hip Hop tunneilla ja vanhojen tanssit oon tanssinut viidesti, käymättä lukiota. Mutta siellä minä ja tädit sitten mentiin Zumbaten. Kyllä tuo Zumba on kokeilemisen arvoinen, enkä yhtään ihmettelis jos löytäisin sen jossain vaiheessa omasta kalenterista n. kerran kuussa. Liikeet oli just niin rankkoja kuin niiden halusi olla, musta ei löytyny sellaista huutamishenkeä mitä ohjaaja selkeästi kaipasi, koko ryhmältä. Suosittelen Zumbaa ihan kaikille, tuli hiki ja hymy huulille.

Menin muuten sitten vielä Zumban jälkeen uimaan muutaman satasen Vierumäen uimahalliin. Siellä sitten tajusin mikä on kapean ja leveän radan ero. Oli meinaan todella kapeat radat Vierumäellä.

Seuraava yö


Olin sitten tosiaan siellä Vierumäellä hotellihuoneessa, joka oli täysin hiljainen, ei lapsia meluamassa eikä vaimoa "tuhisemassa" vieressä. Sängyssä puhtaat lakanat ja väsynyt äijä siinä sängyssä. Mutta uni ei vaan tule, ei sitten millään. Nukuin älyttömän huonosti tuon yön ehkä tunnin tai kaksi ja tuli vääjäämättä mieleen, että nyt taitaa olla liikaa treenejä meikäläisellä. Kun noiden yllämainittujen lisäksi on sitten sitä aamu-uintia ja salilla tulee kans käytyä vähintään kerran viikossa. Siitä päätinkin, että tämän kuluvan viikon pyrin pitämään lepoviikkona ainoastaan käyn uinnin tekniikka trimmi kurssin tunnilla. Eikä muuta. Voin kertoa, että on aika vaikeaa olla liikkumatta mutta kaipa siihenkin pitää itsensä välillä pakottaa. Tämä on se syy miksi jätin tuon kahvakuulankin väliin tällä viikolla.

Tekniikka trimmi


Nyt tutustuttiin uuteen välineeseen, räpylät. Lopputulos on se, että vihaan ja rakastan niitä. Ihan älyttömän raskasta potkia niillä, olivat sellaiset lyhyet räpylät. Jotenkin koin itseni hitaaksi ne räpylät jalassa, oli todella vaikea rytmittää käsiä niiden antamaan tahtiin, mutta samalla tajusin niiden auttavan mun potkujen kehitystä älyttömästi.Yksi minkä nuo aiheutti itselle on krampit. Siitä hetkestä kun ne räpylät laitoin jalkaan niin vasen jalka oli kokoajan siinä rajoilla, että kramppaako vai ei. Suonta veti jalkapohjissa myös kokoajan. Puolisen tuntia siinä sitten potkittiin menemään kunnes saatiin räpylät pois jalasta ja oli vuorossa rintauinti potkut. Puolessa välissä allasta sitten oikean jalan pohkeeseen iski sellainen maailmanlopun kramppi. Ikinä ole krampannut sillä tavalla. Hetken roikuin rataköydessä ja sain sitten mentyä sille puolen allasta missä ohjaaja oli joka auttoi jalkani sellaiseen asentoon, että kramppi alkoi hellittää. Siihen loppui allekirjoittaneen uinnit siltä erää. Kramppi oli sen verran kova, että uimahallilta parkkipaikalle käveleminenkin oli yhtä tuskaa ja tänään, seuraavana aamuna pohje on edelleen kipeä. 

Vihti Triathlon


Nyt ollaan blogissakin ihan ajan hermolla perustamispaperit lähtevät tänään postissa kohti Patentti- ja Rekisterihallitusta. Uusi Triathlon seura Vihti Triathlon näkee päivän valon ihan lähitulevaisuudessa. Ollaan kaverin kanssa mietitty tätä jo tovi. Tosin itsellä ensimmäinen ajatus oli, että perustettaisi seura vasta vuonna 2015. Mutta kuten arvata saattoi, kun sitä kerran saa hyvän idean niin eihän sitä malta olla toteuttamatta. Eli nyt on nettisivut jo auki, sinne tosin tulee uutta sisältöä kokoajan.