Blogini muuttaa!

Tässä on ollut nyt kaiken näköistä hässäkkää. Sitä on alkanut miettimään omaa tekemistä ihan uudella tavalla. Nyt tosiaan yksi osa kaikesta hässäkästä on tämän blogin muutto tuonne www.triathlonsuomi.com sivustolle. Yllätyin todella paljon kun heidän ylläpitäjä otti minuun yhteyttä ja tarjosi tätä mahdollisuutta kirjoittaa tuolle sivustolle.

 

Aikamme mietimme yksityiskohtia, mutta olihan se päivän selvä asia, että olen todella innoissani tuosta mahdollisuudesta. Nyt siellä pari blogi kirjoitusta jo onkin ja siellä tulee siis nuo minun blogi postaukseni jatkossa olemaan. Muusta hässäkästä ensi viikolla enemmän uudessa blogissani.

Kevättä rinnassa!

Tässä on kauheasti keväällä puuhaa, itsellä ollut fokus treeneissä ehkä hieman kateissa. Tällä tarkoitan sitä, että en ole suunnitellut treenejä juuri ollenkaan. Illalla en vielä tiedä mitä teen seuraavana aamuna ja siksi pakkaankin salikamat, sekä uimakamat kasaan. Välillä sitten käy niin, että ensin menen salille polkemaan kuntopyörää ja sen jälkeen vielä hallille uimaan. Molempi parempi. Fiilis kuitenkin on ollut se, että kunto on noussut kohisten. Jälleen on noiden housujen kanssa ongelmaa kun ovat niin pirun väljät. Ennen kesää ja kisakautta on tässä edessä pari oikein maukasta juttua tiedossa. Niistä seuraavassa hieman lisää.

 

Head Swimming Ambassador

 

Vihdoinkin alkaa olemaan valoa ulkona!

Meillä on oma Kick-off tapaaminen nyt tulevana viikonloppuna, tapaan muut Ambassadorit ja ilmeisesti sovitellaan märkäpukuja. Varma kevään merkki itsellä alkaa näinä päivinä olemaan se, että vetäsee märkäpuvun päälle, vaikkakin sovitusmielessä. On todella kiinnostavaa päästä näkemään tuota muuta porukkaa, kuulemaan heidän tarinoita ja mietteitä, sekä tavotteita. Samoin on todella hienoa nähdä livenä vihdoinkin Jere ja Erika jotka ovat meidän Ambassador ohjelman koordinaattoreita.

Mitä nyt on vähän kurkkinut Head Swimming Finland facebook sivuilta tuota muuta porukkaa, niin täytyy kyllä sanoa, että kovassa porukassa ollaan. On kyllä todella upea fiilis kuulua tähän joukkoon. Oon lueskellut noita blogeja ja on kyllä aivan huikeaa porukkaa!

 

Tässä vielä muiden Ambassadoreiden blogeja, mikä parasta näitä on vielä lisää tulossa!

 

http://osmoliimatainen.blogspot.fi/

http://sarikatriin.blogspot.fi/

https://twitter.com/sarikatriin

http://teampinkseals.blogspot.fi

www.Twitter.com/JanneKallio
www.pinterest.com/JanneKallio

http://tritreenit.blogspot.fi/

 

 

Triathlon leiri 4. - 6.4.2013

 

Lähden jälleen Jarmo Hastin ja Simo Hillon pitämälle leirille, tällä kertaa kangasalle. Viime leiristä jäi yllättävän paljon käteen, tuo oli viime marraskuussa. Lähinnä se mitä jäi eniten käteen oli tunne siitä, että "Jes! Tää on NIIN mun laji!" Todella kannustavaa porukkaa kaikki leiriläiset. (on muuten hassua puhua aikuisista ihmisistä ja sanoa heitä leiriläisiksi) Siellä oli todella hyvä fiilis, ja itse kun olen tälläinen keltanokka lajin parissa vielä, niin imin sitä tietoa kuin kameli imee keitaasta vettä viikon taivalluksen jälkeen. Kaikkia mahdollisia pieniä vinkkejä ihan kaikesta. Marraskuussa oli focus uinnissa, tällä kertaa kun katsoo tuota aikataulua on tiedossa hieman enemmän pyöräilyä ja juoksua, jotka ovat itselläni, ainakin omasta mielestäni ne heikoimmat osa-alueet. Toki olen kaikessa mennyt eteenpäin huimasti jos verrataan viime vuoteen.

 

Tuolla leirillä on edelleen tilaa, eli jos tuo viikonloppu on vaan vapaana ja treenaaminen hyvässä seurassa ja hyvien vetäjien kanssa yhtään kiinnostaa niin mukaan vaan. Tästä linkistä vielä lisää tietoa leiristä!

 

Sellaisia kuulumisia on Jarmosta kertoa, että herra on todella kovassa kunnossa ja tiimillä on kovat odotukset 23.3. Melbournen kisan osalta. Viime viikolla kuulemma happotestissä, pyörä - juoksu, tuli positiivinen ongelma kun matosta loppui tehot kesken! Jarmo juoksi 20 km/h vauhtia testin lopussa ja piti sitten alkaa nostamaan kulmaa. Kovassa tikissä on Jarmo siis. Kolmen tonnin uintitestissä altaassa painellaan vauhdilla 1.10, osia / 100m. Ihan mieletön uintivauhti. Itse olisin onneni kukkuloilla jos saisin sen yhden satasen tuohon vauhtiin menemään. Kuulumisia kannattaa seurata Jamon omalta blogi sivulta myös! http://jarmohast.blogspot.fi/

Sairastelua ja pakkolepoa

Nyt on ollut hieman vaikeampia aikoja. Viime viikon vielä pääsin treenaamaan ihan normaalisti ja teinkin muutamia todella hyviä harjoituksia. Mieleenpainuvimpina oli taas tiistain treenit. 

Aamun uinnit viime viikon tiistaina.

Alkuverra 150m

10X100m vedot, joka toinen lättäreillä
1:35 (Lättäreillä)
1:35
1:32 (Lättäreillä)
1:35
1:31 (Lättäreillä)
1:33
1:30 (Lättäreillä)
1:34
1:31 (Lättäreillä)
1:34

Loppuverra 150m

Tällä tavalla huomas hyvin sen, että ilman lättäreitä veto on vielä hieman liian hätäinen, pitäisi malttaa vetää loppuun asti. Pari kertaa huomasin ihan kuinka kyynärpää alkaa loppuvedossa menemään edellä ja jää veto ikäänkuin kesken. Lättäreiden kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Ei ihan kisanopeuksissa oltu, mutta eipä ollut tarkoituskaan Tärkeintä oli tänään jaksaa kaikki kymmenen vetoa hyvällä vauhdilla.

Tämän jälkeen siis töihin ja työpäivän jälkeen olikin sitten kahvakuula treenit tiedossa. Tällä kertaa oli vähän erillaista treeniä tarjolla. Ihan jo alkulämmittelyistä lähtien. Todella hyvä mieli jäi tuosta treenistä. Itse treeni olikin sitten korttipakan läpikäyntiä. 13 korttia jäi ajan puutteen takia vetämättä pakasta, ja taisin olla ainoa treeneissä joka jaksoi loppuun asti. Liikkeitä oli siis neljä maiden mukaan: Kahden käden heilautus, Työntö, Rinnalle veto, Tempaus. 

Heilautus oli sitä lepoa ja muut liikkeet tehtiin molemmilla käsillä. Eli maa määritti liikeen ja arvo toistojen määrän. Bonuksena oli kolme jokeria, ja kun jokeri tuli tehtiin aina viisi yleisliikettä. Hyvä treeni ja taukoja tosiaan ei siis ollut tässä ollenkaan kun treenin vetäjällä oli ranne vielä tulehtuneena niin hän ei voinut tähän osallistua. 

Sairastelut

Muutamat uinnit vielä tuolla viikolla ehdin käydä kunnes sitten  perjantaina koppasin meidän perhettä vaivanneen vatsataudin. Perjantaina tosin kerkesin aamulla käydä uimassa ensin, ja työpaikalle asti pääsin kunnes alkoi vatsassa pörräämään siihen malliin, että oli parmpi lähteä samantein kotiin sairastamaan. Itsellä oli muutenkin tulossa pari lepopäivää tähän väliin. Mutta nyt siis tuli muutama lisää. Ajattelin ihan rauhallisesti ottaa tässä nyt pari päivää vielä ennen ensi lauantain uintikisoja nummelassa. 

Jos on jokin asia mitä inhoan on se vatsatauti. Itsellä nämä menee vieläpä siten, että sairastan aina todella rajusti, vaikkakin lyhyesti. Niin kyllä koko naapurusto taas kuuli kuinka allekirjottaneella on vatsa sekaisin. Viikonlopun pelottavin asia oli kuitenkin se, että pyörryin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla olin ihan normaaliasioissa vessassa kun taju lähti. Löin sitten pääni siinä tipahtaessa pöntöön ja se aukesi vähän. Vasta sängyssä sen huomasin vuotavan ja herätin vaimoni sitä katsomaan. Istuin pöntölle Teijan päätäni tutkiessa ja sillä hetkellä tajuntani lähti uudestaan. Teija myöhemmin totesi, että oli tosi hyvä juttu, että olin istumassa. Muutoin olisi ollut mahdotonta pitää mua pystyssä. Se on jännä juttu, mies joka painaa 87 kiloa, painaa tosissaa elottomana sen 87 kiloa.  Seuraavana aamuna lääkäriin. Pään haava oli onneksi pieni eikä aivotärähdyksen oireita ole ollut, syke oli tasainen ja verenpaineetkin normaalit. Nyt on kunto alkanut taas palautumaan ja katse tulevissa haasteissa.

Tammikuu paketissa

No niin se on tammikuu paketissa, ja ollaan taas fiksumpia ja mennään kohti kesää vääjäämättä. Nyt olen lisännyt viime viikkoina juoksun määrää treeneissä ja ekaa kertaa olen nyt summannut liki pitäen kaikki treenit samaan kalenteriin ja summat on huikeita. Olen mitannut treenien ajat ja matkat kahdella laitteella, eli Polarin RC3 GPS:llä ja Garminin Swim:llä. Tässä sitten seuraavaksi tuota yhteenvetoa:

Mitattuja harjoituksia yhteensä:    37 kpl

Aikaa käytetty harjoituksissa:       47h 20min

Kaloreita kulunut kuukaudessa:    13 339 kcal

Uinti metrejä kuukauden aikana:  22 025m

Matkaa kertynyt yhteensä:            55,9km

Nämä määrät yllätti mut täysin, on tullut oikeasti tehtyäkin jotain. Noissa mitatuissa harjoituksissa on myös siis kävelylenkkejä lasten kanssa, parit leikkikentällä leikkimiset lasten kanssa myös. Se on kuulkaa ihan treeniä kun kahden kouluikäisen kanssa juoksee pitkin leikkikenttää hipan merkeissä. Oivaa treeniä, siinä on sitä riemuakin mukana kun pääsee lasten kanssa telmimään. Usein oma treenaaminen yksinään on turhan ryppyotsaista puurtamista. 

Noista totaali määristä puuttuu myös uintikisojen 100m vaparin veto. Sekä ainakin yksi kahvakuulatreeni puuttuu siitä. Mutta ne on pieniä detaileja, ei niitä nyt aleta suremaan vaan keskitytään tulevaan.

Sisäpyöräilystä tällä hetkellä mulla ei ole muuta dataa olemassa kuin sykekäppyrät, eli niiden matkat on vielä ihan arvoitus. Mutta olen itse näistäkin sitä mieltä, että kyllä se sitten aikanaan palkitsee kun kesällä alkaa taas fillaroimaan. Itsellä tunne siitä, että on menty eteenpäin tulee ihan tällaisen summaamisen kautta. Yllätyksenä on ollut myös se kuinka oma kroppa on kestänyt tässä touhussa mukana, ja kuinka kroppa on ottanut treenaamisen vastaan. Sitä tänä päivänä saa lukea paljon kuinka halutaan tiputtaa painoa ja mitataan sitä painon laskua jatkuvasti. Itse olen vihdoin oppinut enemmän sitä oman kropan kuuntelua. Itse olen lopettanut vaa'an tuijottamisen, olen jopa lopettanut rasvaprosentin tuijottelun. Nyt vain katson peilistä korkeintaan miltä äijä näyttää sekä miltä itsestä tuntuu ja sillä tiedolla mennään eteenpäin.

Head Swimming Ambassador

 

Tuossa alkuvuodesta Head Swimmin Finland haki lähettiläitä käyttämään tuotteitaan ja tuomaan niille näkyvyyttä suomessa. Hain tuota lähettilään pestiä ja sehän sitten osu ja upposi. Kuten lukijat ovat varmasti huomanneet, tänne blogi sivuillekin on ilmestynyt linkki Head Swimming tuotteiden ainoalle maahan tuojalle suomessa. Tällä hetkellä siis yksi maahantuoja suomessa. Meillä on muiden lähettiläiden kanssa maaliskuussa kick-off startti jonka jälkeen osaan kertoa asiasta enemmän ja varmasti asia tuleekin täällä näkymäänkin enemmän sitten kun on jotain enemmän käsissäkin. Meitä lähettiläitä valittiin 13 yhteensä ja olen tästä valinnasta todella otettu. Valehtelisin jos väittäisin, että tuo ei merkkaa mitään, sillä aivan selkeästi tämä valintakin on lisännyt omaa motivaatiota harjoitteluun. Tämä tarkoittaa itselleni sitä, että jokin taho uskoo minun tekemiseen ja siihen, että saan jotain aikaiseksi asioiden suhteen. Uskovat jopa niin paljon, että pitävät sitä hyvänä tilaisuutena tulla näkyviin minun tekemisissä ja luottavat sen edistävän heidän brändiä ja tuotteiden näkyvyyttä. Näin minä siis itse näen asian, ja tästä onkin sitten hyvä jatkaa treeniä eteenpäin!

Viimeisimmän viikon treenit

Eli nyt on treeni keskittynyt paljon uintiin, ja olenkin pari kertaa käynyt Espoonlahden uimahallissa uimassa. Se on ihan mieletön fiilis uida 50m rataa. Tuo todella mukavaa vaihtelua tuohon normi 25m rataan kun saa keskittyä enemmän uimiseen. Tästä lähtein aion siellä käydä enemmän uimassa, varsinkin silloin kun keskityn pitkän matkan vetämiseen, enkä vetoihin tai tekniikoihin. Yllätin itseni tällä viikolla vetämällä uintitreeneissä puhtaan tekniikkatreenin, paljon erillaisia drillejä. Tämä oli yllättävää juurikin sen takia, etten pahemmin välitä noista tekniikka treeneistä, mielummin vedän pitkiä vetoja, tai intervalli vetoja. Esimerkiksi selkäuinti vedot tahdistaen on sellainen treeni mistä en todellakaan pidä. Uinti tahdistaen tarkoittaa sitä, että vasemman käden veto alkaa vasta sitten kun oikea käsi on palannut sen viereen, ja sitten oikean käden veto alkaa vasta sitten kun vasen käsi on palannut sen viereen. Tämä on harvinaisen hankala itselleni jostain syystä, enkä oikein tiedä miksi, mutta tulipahan tehtyä. Tuli myös harjoiteltu rintauinnin potkuja joka sekin on ihan pakkopullaa mulle.

Nummelassa on tehty yksi uusi tie, ja sen myötä olen löytänyt itselleni oikein mukavan n. 10km lenkin.  Tuo lenkki toimikoon meikäläisen sunnuntailenkkinä tästä lähtien. Ainoa mikä nyt viime sunnuntaina oli hieman haastavaa oli lopussa oleva n. 700m oleva osuus joka on siis ihan kinttupolkua, ja nyt kun siinä oli paljon lunta, niin maaston muotoja ei pystynyt ollenkaan ennakoimaan. Joka askel laskeutu siten miten tahtoi, ja toivottiin vaan, ettei nilkka muljahda.