Vuoden summaamista

No niin, se vuosi lähenee loppuaan ja varmaan moni summailee tekemisiään, vähän sitä itsekin tulee mietittyä mitäs sitä oikein sai aikaiseksi tänä vuonna. Urheilun osalta oma iso juttu oli tuo Kiskon perusmatka. Olin ekaa kertaa perusmatkalla ja se oli kyllä itselle isompi juttu kuin kaksi puolimaratonia mitä tuli juostua myös viime kesänä ja syksynä. Toinen merkittävä asia on Vihti Triathlon joka on nyt nähnyt päivän valon ja menee eteenpäin kokoajan. Sen ympärillä ollut kuhina on ollut todella positiivista, todella monesta suunnasta on tullut kiinnostusta ja ajatuksia, välilllä olen ollut jopa pikkuisen häkeltynyt kaikesta huomiosta mitä tuo uuden karhea seura on saanut osakseen. Toki on hieno asia, että on pörinää ympärillä.

Yritän pitää ajatukset tässä blogissa vain urheilussa ja triathlonissa, siksi en nyt jaa vuoden kohokohtia perheen sisällä, enkä myöskään töiden osalta tässä käy läpi isoja juttuja. 

Onni on ollut tänä vuonna myös se, että loukkaantumisilta olen välttynyt lähes kokonaan. Vaikkakin Helsinki city Triathlonissa pyörällä kolaroin aidan kanssa, tuossa kisassa niitä "pikku" vaivoja tuli muuten vähän enemmänkin. Iso varpaan kynsi on edelleen toipumassa tuosta elokuisesta kompuroinnista stadikan katsomossa. 

Iloa on tuonut omaan tekemiseen tänä vuonna uinnissa kehittyminen. Alkaa veto löytymään ja se hankala keskikroppakin on alkanut pikku hiljaa tulemaan esiin, myös positiivisessa mielessä. 

Tämä vuosi on tuonut tavallaan sen, että koen nykyisin kuuluvani suomalaiseen "Triathlon yhteisöön" olen saanut kavereita harrastuksen parista. Jarmo Hastin triathlon leiri oli tässä isona tekijänä. Leiri oli loistava ja siitä oon saanut paljon ideoita omaan treenaamiseen. Ystävyyteni Juhan kanssa on syntynyt myös tänä vuonna, aiemmin vain vaimomme tunsivat toisensa, nyt myös me miehet. Juhan kanssa tuota seuraakin luotsataan eteenpäin. Juhan kautta on tullut myös hieno kohtaaminen kahvakuulan kanssa. Yllättävän mielekästä touhua tuo kuulan nostaminen suorille käsille.
 

Nyt tässä ihan vuoden lopulla olen rohkaistunut monen asian suhteen ja tavallaan omat kynnykset tiettyjen asioiden suhteen on madaltunut todella paljon. Yksi isoin näistä on uskallus osallistua täysin uuden tyyppisiin tapahtumiin. Nytkin mielessä on kirkkaana päivämäärä 18.1.2014 ja uintikisat. Vuosi sitten tuo kynnys tuonne lähtemiseen oli niin korkea, ettei asiasta voinut edes puhua. Tänään tilanne on toinen, yritän kannustaa muitakin ylittämään oman mielen kynnyksiä ja kokeilemaan uusia asioita. 

Ainoa asia mikä tässä varjostaa omaa hyvää mieltä on se, että tuon uuden pyörän tilaaminen on astetta hankalempaa ollut kuin olin kuvitellut. Jotain teknisiä ongelmia on ollut asian suhteen, rahat meni perille hienosti, mutta tilaus eksyi internetin valtateilla ja sitten eivät ilmeisesti pystyneet kirjaamaan manuaalisesti tilausta ja tullutta rahaa keskenään, ja lähettivät sitten takaisin tuon maksun. kokeilen tilata sitten uudestaan kun tuo suoritus on tullut takaisin.

Mutta nyt hiljenee tämä äijä hetkeksi. Aion viettää rauhallisen joulun, toki treenit jatkuu mutta seuraava blogi tulee vasta ensi vuoden puolella. 

Rauhallista joulua ja leppoisaa uutta vuotta kaikille!

-Salkin

Vuosaarijuoksu

7.9.2013 Vuosaari

Päivä oli mitä upein, tosin vähän viileämpikin sää olisi mulle sopinut. Oltiin siis koko perheen voimin liikenteessä ja meidän pojat aloitti nuo urakoinnit. Ensin perheemme kuopus oli napero juoksussa, päästen omin voimin koko ratakierroksen loppuun asti. Tuo napero juoksu oli kuulemma 2 - 6 vuotiaille, mutta kyllä meidän kuopus jo kypsässä vuoden ja kolmen kuukauden iässä tuon 400m meni. Välillä vähän kiukutti, mutta maaliin asti pääsi. Seuraavaksi oli sitten meidän perheen esikoisen vuoro, hän juoksi sitten 1,5 km matkan aikaan 9 min ja 5 sekuntia. Hienosti meni! Oli muuten kummipoika ja kummityttökin tuolla juoksemassa. Kummallista tämä suku ja kaverit. Sillai hyvällä tavalla.

Ja sitten tuli Isin vuoro...

Lähdössä oli fiilis hyvä, vähän siinä yhteislämmittelyssäkin kävin jalkoja ja käsiä ojentelemassa. Sitten lähdettiin juoksemaan. Eka vitonen mentiin jo haipakkaa, toki pystyin vielä mun "jäniksen" kanssa juttelemaan tässä vaiheessa oikein hyvin. Niin, lankomies oli jäniksenä mulla, pitämässä tahtia sopivana jotta olisi mahdollista tehdä se oma ennätys. Tokalla vitosella tuli se hyvä tunne, mulla yleensäkin eka vitonen on ihan hirveän tuntuinen juosta, ja toka on sitten taas aina mukavin. Puolessa välissä kun käytiin kentällä pyörähtämässä, niin siellä kannusti Ministeri Stubb mukavasti kaikkia kilpailijoita, itselle tuli ihan kylmiä väreitä siitä kun tuollainen Ministeritason mies meitä tavallisia kansalaisia siellä tsemppasi. Hieno mies, kaikin puolin!

Viimeinen vitonen

Tässä näkyy tuo "jäniksen" homma, huuda äijä maaliin asti..

Ihan pelkkää kipua oli siitä 16 -17 km merkin jälkeen loppuun asti. Viimeistään 18km kohdalla itsellä loppu usko tekemiseen ja kaikkeen, onneksi oli jänis mukana. Ilman Matin apua olisi aika jäänyt selkeästi huonommaksi mitä nyt. Kyllä sitä meikäläinen tarvitsee jonkun muistuttamaan juoksuasennosta edelleen. Toinen asia mitä pitää kehittää on sitten tuo peruskunto, siksi olinkin tänäänkin heti aamusta sauvakävelemässä taas. Tosin nyt oli selkeästi tarkoituskin vaan palautella. Kuvassa ollaan jo loppusuoralla. Se mikä itsellä ja jäniksellä on peruskunnossa erona näkyi siinä, että tuon puolikkaan jälkeen jänis lähti töihin ja minä kotiin lepäämään. Makasin loppupäivän lähinnä sängyllä.

Sitten sitä Dataa...

Kaloreita katosi todella nätisti, ja löyty ihan uusi maksimisyke 191. Aikaisemmin maksimi oli 188

Oikeastaan eka kolmannes syke oli vielä hanskassa, sen jälkeen mentiinkin kohti maksimia.

Virallinen aika oli siis 2:03:25 Tavoite oli alittaa kaksi tuntia, se jäi nyt toteutumatta, mutta ei se paljosta kiinni jäänyt. Toukokuusta aika parani liki 13 minuuttia, niin siihen on voitava olla tyytyvänen. Jääpä komeasti nälkää ensi vuoteen.

Lopuksi

Vielä kerran kiitos järjestäjille, reitti oli mielestäni merkattu tarpeeksi hyvin, ainakin itse pysyin reitillä. Toinen iso kiitos tulee siitä, että riitti tapahtumaa koko perheelle. Myös sillä aikaa kun olin itse juoksemassa tuota puolikasta, niin oli muulla perheellä riittänyt ihmeteltävää taikurissa, paloautossa ja kasvomaalauksessa sen verran, ettei kiukkuja oltu nähty ollenkaan. 

Uintitreeneistä, Hyvää huomenta!

Uintitreenit

Tällä viikolla olen keskittynyt uimaan, ihan siitä syystä, että polvi on sen verran kipeä ettei muuhun oikein pysty. Ainut mikä ohuesti harmittaa on se, että tuo meidän nummelan uimahalli tarjoaa vain kahtena päivänä aamu-uinti mahdollisuutta. Tiistaisin ja torstaisin. Kaipaisin ainakin kolmatta aamu-uinti mahdollisuutta vielä tuohon lisäksi. Jos ei muuten, niin edes sen takia, että antaisi enemmän vaihtoehtoja mitä tekee milloinkin, nyt on pakko käyttää joka viikko nuo molemmat aamu-uinti vuorot jotta saa tarpeeksi metrejä uinnissa vedettyä. 

Tiistain intervallitreenit

Mun lättärit ja uudet uimalasit

100m lättäreillä
200m vaparia (kovaa)
50m laudalla potkuja
x5
Loppuun 250m kevyttä vaparia loppuverraksi.

2000m Yhteensä oli siis tämä treeni.

Eli ilman mitään palautteluja vedin nuo viisi rundia, ainoa palautus oli lähinnä se kun laittaa lättärit käteen, siinä menee oma aikansa vielä. Nuo lättärit on tuonut paljon tohon uinnin treenaamiseen lisää, oli alkanut jo pikku hiljaa puuduttaa tuo pelkkä vaparin uinti ja potkujen harjoittelu. Nyt kun saa jaettua selkeästi kolmeen osaan tuon treeniajan, niin se tekee huomattavasti mielekkäämpää treenistä. Uimahallissa tuo kaakelin tuijottelu saattaa käydä meinaan todella tylsäksi.

Torstain pitkät vedot

Nyt tänään tein sitten vähän toisenlaisen treenin, eli vedin pidempiä vetoja:

500m Vapari 

250m Lättäreillä 

100m Potkuja 

x2 

400m vaparia

Ja taas yhteensä 2000 m 

Voin suositella lättäreiden hommaamista jokaiselle. Tuo treeniin yllättävän paljon lisää, oon oikeastaan yllättynyt kuinka tehokkaan treenin saa lättäreillä aikaiseksi. Nuo mitkä itsellä on Speedon Bio fuset, kokoa M. Ovat ilmeisesti tehty juuri vapaauintia varten, mikä siis sopii itselle kuin nenä päähän. 

Nyt sain hommattua myös uudet uimalasit, ja ovat vihdoin sellaiset mitä olen altaaseen kaivannut. Ovat kevyet päässä, eivät vuoda, eivätkä huurru. Lasit ovat Arenan Pure mirror "kilpauinti" lasit. 

Tämän viikon huolet sitten...

Nyt on alkanut huolettaa tuo vasen polvi. Se ei tunnu kestävän juoksemista yhtään tällä hetkellä ja puolimaraton olisi edessä 7.9.2013 vuosaaressa. Ei ole hyvä tämä tilanne. Ajattelin nyt pari päivää lepuuttaa tuota polvea ihan täysin ja kokeilen viikonloppuna jos sillä pystyis tuettuna juoksemaan. Lähetin vuosaaren juoksun kisakansliaan vähän kyselyä mitä mahdollisuuksia tässä olisi tehdä nyt sen suhteen, eli siirtää ensi vuodelle osallistuminen, tai jos vois sittenkin osallistua pelkälle kympille tuon puolikkaan sijaan. Tilanne on vähän sellainen, että mieli tekisi, mutta kykeneekö kroppa?